Ensihoidon tehtävissä ensilinjan auttajat ovat hädässä olevien apuna ja pelastavat ihmishenkiä vuorokauden ympäri. Kuka suojaa ensihoitajaa kun väkivalta uhkaa?
Ensihoitaja kohtaa työssään usein väkivaltaa tai sen uhkaa. Koettu väkivalta ilmenee uhkailuna, nimittelynä, aggressiivisena käytöksenä ja valitettavasti yhä useammin myös fyysisenä päällekäymisenä.
Rikoslaki päivitettävä vastaamaan nykytilaa
Rikoslakiin tulee saada muutos, jossa ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaan samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä rangaistaan. Riittävät rangaistukset antaisivat yhteiskunnallisen viestin siitä, että väkivaltaa ensihoitajia kohtaan ei hyväksytä missään muodossa.
Alan järjestöt ovat vedonneet ensihoitopalveluissa työskentelevien terveydenhuollon ja pelastusalan ammattilaisten työturvallisuuden parantamisen puolesta jo pitkään. SPAL, SEHL ja Tehy aloittivat väkivallan vastaisen työnsä vaatimalla rikoslakiiin muutosta jo edellisen hallituksen aikana vuonna 2018. Mukaan on liittynyt nyt myös Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL.
Päättäjät ja lainsäätäjät eivät ole vielä vastanneet ensihoitajien ja järjestöjen työturvallisuushaasteeseen. Asiasta eduskunnassa vuosina 2018 ja 2020 tehdyt lakialoitteet eivät ole johtaneet lainsäädännön muutokseen. Auttajan väkivaltainen kohtelu ei ole edelleenkään pääosin sakkorangaistusta kummemmin tuomittu teko.
Rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä auttajan arvostuksen ja yleisen oikeustajun, mutta myös yleisen turvallisuuden kannalta. Uhkatilanteissa myös autettava voi joutua vaaraan.
Ongelma on maailmanlaajuinen, ja siihen on jo puututtu muissa maissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa säädettiin vuoden 2018 lopulla laki, joka ankaroitti ambulanssi- ja pelastushenkilöstöä kohtaan suunnatusta väkivallasta annettavia rangaistuksia.
Ensihoitotyön väkivaltafaktat ja järjestöjen vetoomukset
- SPAL, TEHY, SEHL ja SSPL toteuttivat keväällä 2020 jäsenille suunnatun väkivaltakyselyn, joka kartoitti väkivallan kokemusta ja väkivallan uhkaa ensihoitotyössä. Kyselyyn vastasi lähes 2 000 ensihoidon kentällä toimivaa auttajaa. Tutustu Väkivalta ensihoitotyössä -kyselyn 2020 päätuloksiin.
- SPAL toteutti keväällä 2020 kyselyn, joka kartoitti jäsenten kokemuksia väkivallasta ja sen uhkasta ensihoitotyössä. Kysely oli osa neljän järjestön yhteiskyselyä. Tutustu SPALin jäsenkyselyn tuloksiin.
- Järjestöt toteuttivat yhdessä 4.11.2020 päättäjille suunnatun Työturvallisuus ensihoitotyössä -vaikuttajawebinaarin. Tilaisuudessa oli oikeusministeri Anna-Maj Henrikssonin tervehdys ja hänelle luovutettiin järjestöjen kannanotto. Webinaaritallenteen pääset katsomaan salasanalla Työturvallisuus2020.
- Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, Tehy, Suomen ensihoitajien liitto SEHL ja Suomen sopimuspalokuntien liitto SSPL julkistivat 4.11.2020 yhteisen kannanoton ensihoidon työturvallisuuden puolesta. Järjestöjen kannanotto
- SPAL, TEHY, SEHL ja SSPL vetosivat kansanedustajiin keväällä 2020, kun lakialoite-ehdotusta käsiteltiin eduskunnan täysistunnossa 14. helmikuuta. Tutustu järjestöjen vetoomukseen lain muutoksen puolesta.
- Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut vuodesta 2014 lähtien pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita. Lähes joka vuosi kasvua on ollut noin 15 – 25 %. Lue SPALIn verkkojuttu 31.1.2020.
- Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tiedote 23.2.2021
Työnantajan huolehdittava henkilöstön työturvallisuudesta
Työnantajan velvollisuus on huolehtia ensihoitajien ja ensivastetyötä tekevien pelastajien työturvallisuudesta järjestämällä koulutusta, tunnistamalla ja tunnustamalla työhön liittyvät fyysiset ja psyykkiset työturvallisuusriskit. Osa työnantajista on reagoinut haasteeseen, järjestämällä väkivaltakoulutusta, hankkimalla suojavarusteita ja kehittämällä poikkeamailmoitusraportointia.
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Ensihoitoalan Liitto SEHL ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL vetoavat päättäjiin ja työnantajiin: 24/7 työskentelevien ensilinjan auttajien on pystyttävä tekemään työtään omaa ja autettavan turvallisuutta vaarantamatta.’
Väkivalta ja sen uhka eivät saa olla automaattisesti hyväksyttyjä, ikään kuin työn luonteeseen kuuluvia ominaispiirteitä. Kyse on työturvallisuusriskistä, johon on puututtava ennakoivasti ja aktiivisesti kaikin keinoin.
Kutsumme lainsäätäjät, työnantajat, päättäjät ja alan järjestöt mukaan turvaamaan ensihoitajaa ja ensihoitotyötä tekevää pelastajaa. Muutos toteutetaan tiukentamalla rikoslain rangaistusasteikkoa, tehostamalla työturvallisuutta, koulutusta ja poikkeamailmoitusten raportointia sekä lisäämällä ensihoitotyön tunnettuutta ja arvostusta.
Ensihoidon työturvallisuus huomioitava rikoslaissa
Tällä hetkellä Suomen oikeusjärjestelmä on linjannut, että ensihoitotehtävissä ei käytetä julkista valtaa, joten säännös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ei tule sovellettavaksi edes viranhaltijoiden osalta.
Ensihoitajia ja palomies-ensihoitajia ja ensivastetehtävissä toimivia palomiehiä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä rangaistaan nyt pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön mukaisesti. Käytössä on sama lainkohta ja rangaistusasteikko, jolla rangaistaan esimerkiksi pahoinpitelynujakasta.
SPALin kautta hoidettujen ensihoitajiin kohdistuneiden pahoinpitelyjen rangaistukset ovat pääsääntöisesti olleet sakkorangaistuksia. Vastaavasti julkista valtaa käyttävän virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.
Yleisen oikeustajun kannalta rikoslain rangaistusasteikossa oleva ero ei ole hyväksyttävissä. Uhkatilanteissa tärkeintä on aina välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Kuitenkin myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoidon työntekijän työturvallisuuden ja apua tarvitsevan turvallisuuden turvaamiseksi. Se on myös signaali yleisestä arvostuksesta ensihoitajaa kohtaan ja yhteiskunnallista, päättäjien antamaa viestiä unohtamatta.
Lue SPALin uutisia ensihoidon työturvallisuudesta:
