SPALin työelämätuki jäsenille

Palomies satutti jalkansa työtehtävän yhteydessä.

Heti työtapaturman jälkeen vakuutusyhtiö sitoutui maksamaan hänen kouluttautumisensa uuteen tutkintoon. Myöhemmin yhtiö kuitenkin ilmoitti vetäytyvänsä lupauksesta.

SPALin avustuksella palomies teki vakuutusyhtiön toiminnasta valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.

Lautakunta käsitteli asian ja päätti, että vakuutusyhtiön tuli maksaa uudelleenkoulutus sekä määräaikainen tapaturmaeläke.

Palomies pääsi opiskelemaan uuteen ammattiin.

Ensihoitajaa pahoinpideltiin työtehtävän yhteydessä.

Syyttäjä nosti syytteen rikosasiasta eli pahoinpitelystä. SPAL tuli jäsenen tueksi valmistelemaan vaatimuskirjettä vahingon ja kärsimysten korvaamisesta.

Liiton lakimies myös opasti jäsentä oikeudenkäynnin eri vaiheisiin. Liiton oikeusturvavakuutuksesta kustannettiin ensihoitajalle asianajaja käräjäoikeuden käsittelyyn.

Pahoinpitelijä tuomittiin maksamaan ensihoitajalle korvauksia.

Syyttäjä vaati hätäkeskuspäivystäjälle tuomiota virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta.

Hätäkeskuspäivystäjä ja hänen luottamusmiehensä pyysivät apua Hätäkeskusammattilaisten liitto HALista, SPALin jäsenyhdistyksestä. SPAL vastasi päivystäjän asianajopalkkioista oikeudenkäynnin ajalta.

Käräjäoikeus vertasi hätäkeskuspäivystäjän tekemää hätäpuhelun käsittelyä voimassaolleisiin ohjeisiin ja työtapoihin.

Oikeus hylkäsi kaikki syytteet.

Pelastuslaitoksella oli käynnistynyt pelastushenkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi, sillä palkoissa oli havaittu runsaasti perusteetonta vaihtelua.

Työnantaja ei kuitenkaan vienyt harmonisointiprosessia loppuun saakka, vedoten perusteellisesti muuttuneeseen palkkausjärjestelmään.

SPALin luottamusmies käynnisti työnantajan kanssa paikallisneuvottelut aiheesta.

Neuvottelun lopputuloksena tehtäväkohtaiset palkat harmonisointiin kunkin tehtävänimikkeen ylimpään verrokkiin, ja lisäksi maksettiin vaatimuksia esittäneille SPALin jäsenille 1 000 euron kertakorvaukset.

Palomies joutui sairauslomalle terveydellisten syiden takia.

Työnantajan vakuutuskassa kieltäytyi maksamasta sairauspäivärahaa. Lääkärinlausunnot tukivat sairauspäivärahan maksamista.

SPALin edunvalvonnan lakimies tutustui kassan päätökseen ja tunnisti siitä karkean virheen. SPALin avustamana palomies haki vakuutuskassalta oikaisua, joka tehtiinkin kassassa omatoimisesti.

Palomies sai vakuutuskassasta asiaan kuuluvat päivärahakorvaukset.

Pelastuslaitokset usealla alueella olivat vuosien ajan teettäneet palomiehillä varallaoloa, jolla korvattiin vakinaisten virkojen perustamista.

SPALin tuella nostetusta kanteesta muodostui oikeudessa ennakkotapaus, jonka mukaan varallaolo oli työaikaa.

SPAL esitti jäsenten työaikakorvausten maksamista, mutta sopimusratkaisu ei käynyt työnantajille.

Jäsenet nostivat asiasta kanteita liiton tuella. Työtuomioistuin ratkaisi useita kymmeniä tapauksia jäsenten eduksi.

SPALin aktiivisen toiminnan ansiosta pelastuslaitoksissa tehdään laajamittaisen varallaolon sijaan nykyään työtä virka- ja työehtosopimusten mukaisilla työajoilla ja työaikakorvauksilla.

Pelastuslaitoksen työajan poikkeusluvan hakemus hylättiin aluehallintovirastossa.

Työnantaja ja SPALin paikallinen jäsenyhdistys pitivät päätöstä väärin perustein tehtynä.

Työnantaja teki jäsenyhdistyksen tukemana päätöksestä oikaisuvaatimuksen työneuvostoon. SPAL tuki osaltaan yhdistystä ohjein ja neuvoin prosessin aikana.

Työneuvosto päätti, että aluehallintoviraston tuli käsitellä asia uudelleen. Uusien tietojen valossa virasto myönsi työnantajan hakeman työajan poikkeusluvan.

Sekä työnantaja että työntekijät ovat tyytyväisiä uuteen työaikaan.

Pelastuslaitoksen työntekijä oli tehnyt pitkään samaa työtä, mutta työsuhteet olivat aina määräaikaisia.

Määräaikaisuuksien loputtua työntekijä havahtui ongelmaan ja kysyi ohjetta luottamusmieheltä, joka neuvoi ottamaan yhteyttä SPALiin.

Liitto vei työsuhteiden ketjuttamisen käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Oikeusturvavakuutuksesta kustannettiin asianajaja jäsenen tueksi. Juuri ennen oikeuskäsittelyn alkamista työnantaja otti yhteyttä ja halusi sopia asian.

Työntekijä sai korvaukset perusteettomista määräaikaisista työsuhteista.

Ensihoitajat olivat tehneet virheellistä työaikaa, kun työnantaja oli teettänyt heillä jaksotyötä ilman että asiasta olisi sovittu paikallisesti.

SPALin ensihoitajajäsenten aloitteesta käynnistyneiden paikallisneuvottelujen seurauksena työnantaja muutti työajan yleistyöajaksi ja maksoi työntekijöille takautuvasti ylityösaatavia sekä niiden korkoja lähes neljän vuoden ajalta.

Jäsenet olivat tyytyväisiä ylityösaatavien maksuun ja uuteen työaikamuotoonsa.

Palomiehelle oli työpaikan palkanmaksujärjestelmän ongelmien johdosta maksettu ylimääräistä palkkaa.

Työnantaja velvoitti jäsentä maksamaan takaisin useita tuhansia euroja lyhyen ajan kuluessa. Jäsen ei luottanut työantajan laskelmiin, ja hän koki painetta myös veroseurauksista.

SPALin luottamusmies tuli jäsenen tueksi selvittämään asiaa palkanlaskennan kanssa.

Takaisinmaksuun sovittiin joustavampi aikataulu, ja jäsen sai työnantajalta ymmärrettävän selvityksen takaisinperittävien saatavien perusteista.

SPAL oli jäsenen tukena poliisikuulustelussa.

Poliisi käynnisti työnantajan aloitteesta esitutkinnan hätäkeskuspäivystäjän epäillystä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jäsenen mielestä epäily oli perusteeton ja epäoikeudenmukainen.

SPALin lakimies antoi jäsenelle tukea esitutkinnassa ja oli mukana kuulustelussa.

Kuulustelun jälkeen syyttäjä päätti lopettaa esitutkinnan. Esitutkinnan kohteena oli yhteensä 20 jäsentä, ja SPALin lakimies avusti kaikki kuulusteluihin kutsuttuja jäseniä.

Paloesimies joutui olemaan usealla lyhyellä perättäisellä sairauslomalla terveytensä takia.

Työnantaja siirsi paloesimiehen uusiin tehtäviin, vaikka hän itse tunsi suorituskykynsä hyväksi, eikä työnantajalla ollut esittää työterveyshuollon lausuntoihin perustuvia syitä. Työkykyneuvotteluja ei myöskään ollut käyty.

SPAL teki jäsenensä kohtelusta valvontapyynnön aluehallintovirastoon.

Jos aluehallintovirasto näkee työntekijän kohtelussa merkkejä syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, paloesimies voi tehdä rikosilmoituksen.

Palomies oli ollut pitkään virassa isolla paloasemalla, kunnes yllättäen hänen asemapaikkaansa muutettiin.

Työ toisella asemalla oli merkinnyt huomattavaa pudotusta palkkaan. Palomiehen mielestä muutokseen ei ollut perustetta ja SPAL oli samaa mieltä. Työantajan esittämät syyt eivät olleet riittäviä.

Palomies teki SPALin tuella oikaisuvaatimuksen pelastuslautakunnalle, joka kumosi päätöksen.

Palomies säilytti asemapaikkansa ja palkkansa.

Työnantaja oli palkannut ensihoitajan toistuviin määräaikaisiin työsuhteisiin.

Ensihoitaja epäili määräaikaisuuksien perusteita. SPALin tuella hän vei asian oikeuden ratkaistavaksi. Oikeuden mukaan työnantajalla oli tarve pysyvälle työvoimalle, ja ensihoitajan tapauksessa työsopimuksen oli katsottava olleen toistaiseksi voimassa.

Oikeus velvoitti työnantajan maksamaan ensihoitajalle irtisanomisajan palkan. Ensihoitaja sai myös vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Palomies ei ollut saanut hänelle kuuluvaa erityislisää palkassaan, vaikka hänellä oli siihen oikeuttava pätevyys.

Hän huomasi asian vasta pitkän ajan kuluttua. Lisän maksamisesta oli sovittu paikallisella sopimuksella. SPALin luottamusmies kävi asian perinpohjaisesti läpi työnantajan kanssa.

Jäsen sai hänelle kuuluvat palkanlisät takautuvasti usean vuoden ajalta.

SPAL vaikutti työaikalain muutokseen.

Työaikalain muutoksen valmistelu käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriössä keväällä 2021, ja eduskunta hyväksyi muutoksen marraskuussa 2021.

Muutoksen myötä valtakunnallisella työ- ja virkaehtosopimuksella voidaan sopia työaikalaista poikkeavasti sekä vuorokautisesta että viikoittaisesta säännöllisestä työajasta.

SPAL teki aktiivisesti vaikuttamistyötä muutoksen toteuttamiseksi.

Työnantaja hylkäsi kahden SPALin jäsenen vaatimuksen palkan maksamisesta omaehtoisen 14 vuorokauden mittaisen karanteenin ajalta koronapandemian aikana, kun he palasivat lomamatkalta ulkomailta. Kaupunginhallitus tuki työnantajan päätöstä.

Pirkanmaan pelastuslaitos oli todennut valtioneuvoston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä aluehallintoviranomaisen suositusten perusteella annetun Tampereen kaupungin oman ohjeistuksen mukaisesti, että palomiesten on syytä noudattaa omaehtoista karanteenia 14 vuorokauden ajan.

SPAL teki jäsenten valtuuttamana valituksen kaupunginhallituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaati, että kaupunginhallituksen päätös kumotaan ja kaupunki velvoitetaan maksamaan pidätetty palkka korkoineen.

Hallinto-oikeus kumosi työnantajan ja Tampereen kaupunginhallituksen päätökset ja määräsi asian uudelleen käsiteltäväksi hyvinvointialueen toimivaltaiselle viranomaiselle. Lisäksi Tampereen kaupunki velvoitettiin maksamaan jäsenen oikeudenkäyntikulut.

Hallinto-oikeuden mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta pidättää jäsenen palkkaa määrätyn omaehtoisen karanteenin ajalta. Työnantajan velvollisuus palkanmaksuun perustuu virka- ja työehtosopimuksissa sovittuihin määräyksiin, eikä työnantaja voi tehdä näistä omia poikkeavia tulkintoja. Päätös korostaa, että työnantajan tulisi varmistaa viranhaltijan oikeudet ja etuudet, joita ei voida rajoittaa ilman lakiin tai sopimuksiin perustuvaa syytä.