Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Useissa pelastuslaitoksissa on käynnissä valmisteluja, joilla tähdätään varallaolon korvaaviin järjestelyihin. Eri alueilla varallaolossa on ollut omia käytäntöjä, joten valmistelutyö on voinut herättää paikallisesti kysymyksiä, miten pelastuspalvelulle ja hälytyksiin lähtövalmiudelle jatkossa käy.

Tässä kirjoituksessa en ota tarkemmin kantaa kesken oleviin suunnitelmiin. Annetaan paikallisille ratkaisuille työrauha.

Perinteinen varallaolo ei ole enää pelastustoimen keinovalikoimassa, sillä kotimainen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö eivät sitä mahdollista. Asiaan vaikuttavat myös EU:n työaikadirektiivi sekä EU:n tuomioistuimen varallaoloa koskevat ratkaisut.

Pelastustoiminta perustuu nopeuteen, oli kyse liikenneonnettomuudesta, tulipalosta tai ensivastetehtävästä tai muusta hälytyksestä. Varallaolossa nopeuden vaatimus on edellyttänyt palomiehiltä jatkuvaa lähtövalmiutta. Hälytykseen on pitänyt pystyä irrottautumaan nopeasti ja tämä on rajannut elinpiiriä huomattavasti, oli varallaoloaika sitten viisi tai viisitoista minuuttia. Kovin kauas paloasemasta ei silloin ole lähdetty varsinaisen työajan ulkopuolella. Varallaolo on myös ollut monesti säännöllistä ja toistuvaa.

Lyhyen valmiusajan ja sen aiheuttaman jatkuvan työhön sidonnaisuuden perusteella varallaolo luetaan kokonaisuudessaan työajaksi. Kun jokainen varallaolotunti lasketaan työtunniksi, ylittyvät lain sallimat enimmäistyötunnit varsin nopeasti.

Yksinkertaistettuna tilanteessa on kyse siitä, että pelastustoimen on jatkossa varmistettava turvallisuus- ja pelastustehtävät toimilla, jotka eivät ole ristiriidassa voimassa olevien työaikasäädösten kanssa. Ratkaisut ovat paikallisia ja niissä nähtäneen useita erilaisia malleja.

Tähän mennessä näyttää siltä, että useilla alueilla valmistelua tehdään aidosti pelastustoimen etua silmällä pitäen. Lähtökohtana on ollut säilyttää pelastustoimen toimintavalmius. Tämä onkin pelastuslaitoksille ainoa realistinen vaihtoehto.

Blogin kirjoittaja Pasi Jaakkola työskentelee edunvalvontajohtajana Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa.