Metsäpalojen sammuttaminen on raskasta työtä muun muassa pitkien letkuselvitysten ja vaikeiden maasto-olosuhteiden ansiosta. Metsä-, turve- ja maastopalot poikkeavat muista sammutustehtävistä erityisesti niiden keston ja käytettävien keveämpien suojavarusteiden osalta.  Alla on koostettuna altistumista ja lämpökuormaa aiheuttavia tekijöitä sekä keinoja niiden vähentämiseksi.

Kuumat työolosuhteet ja raskas työ

Kuumat työolosuhteet ja työn raskaus nostavat sammuttajan sykettä ja hengityksen tiheyttä. Lisääntynyt hengitystiheys lisää suoraan sammuttajan hengitystiealtistumista, koska hengityksensuojaimia käytetään vain harvoin metsäpaloissa. Lisäksi muita sammutustehtäviä pidemmät altistumisajat näkyvät kokonaisaltistumisessa. Raskas työ kuumassa työympäristössä avaa ihohuokoset, joka kiihdyttää altisteiden siirtymistä ihon sisempiin kerroksiin ja edelleen verenkiertoon.

Sammutustyön uudelleen organisointi

Metsäpalojen sammutustyön uudelleen organisointi, kuten maastoajoneuvojen, traktoreiden ja metsätyökoneiden hyödyntäminen letkuselvityksissä ja sammutustyössä sekä kemiallisten aineiden hyödyn tarkastelu rajoituslinjojen rakentamisessa, avaavat uusia mahdollisuuksia vähentää rasitusta sammutustyössä.  

Suojahaalarit lämpökuormituksen ja ihoaltistumisen vähentämisessä

Henkilökohtaisten suojavarusteiden kehitystyö, kohti keveitä ja ihoaltistumiselta suojaavia metsäpalosammutusasuja, on lämpökuormittavuuden ja altistumisen vähentämisen kannalta tärkeää. Myös muiden varusteiden kuten kypäröiden, sammutuskenkien ja sammutuskintaiden keventäminen vähentää sammuttajan työn lämpökuormittavuutta.  Kun lämpökuormittavuus vähenee, elimistön syvälämpötila nousee maltillisemmin ja lämpöuupumus ei iske sammuttajaan niin nopeasti.

Nestetankkauksesta on huolehdittava

Pyrittäessä elimistön ylimääräisestä lämmöstä eroon, on hikoiltava. Elimistö pystyy vastaanottamaan juomalla korvaavaa nestettä vain tietyn määrän riippuen henkilön koosta.  Jos hikoilu on suurempaa kuin elimistöön imeytyvä nestemäärä, on vaarana, että elimistön kuivuu ja seurauksena on lämpöuupumus.

Työkalut kuntoon

Letkuselvitys on yksi rankimmista työvaiheista metsäpaloissa. Esimerkiksi letkujen kantolaitteiden “kantokahvojen” muotoilulla voidaan tasoittaa kuormaa, joka kohdistuu käsiin letkujen pitkien kantomatkojen aikana. Myös, rinkantyyppinen kantolaite, jossa letkut roikkuvat “patonkina” selässä, tarjoaa helpotusta selvitystyöhön.

Varustehuolto paljon vartijana

Jotta sammuttajien altistumisaikaa saataisiin vähennettyä, teknisten apuvälineiden lisäämisen lisäksi, on myös puhdistautumismahdollisuuksista ja varusteiden huollosta huolehdittava. Peseytyminen heti altistumisen päättymisen jälkeen katkaisee ihoaltistumisen ja ehkäisee altisteiden tarpeetonta imeytymistä ihoon. Myös likaiset sammutuspuvut on puhdistettava, jotta uusi sammutustyöpäivä voidaan aloittaa puhtaalla sammutusasulla ilman edellisen päivän nokea puvun sisäpuolella.

Altistumistietoisuuden lisääminen ja hengitystiealtistumisen vähentäminen

Metsäpaloissa syntyy epätäydellisen palamisen seurauksena paljon kaasuja ja höyryjä, joista merkittävimmät ovat poistettavissa hengitysilmasta yhdistelmäsuodattimella varustetun puhallinavusteisen hengityksensuojaimen avulla. Ongelmallisin yhdiste metsäpaloissa on hiilimonoksidi, jota ei voida poistaa suodattamalla hengitysilmasta. Tämän vuoksi sammuttajalla tulee olla hiilimonoksidi-ilmaisin, joka ohjaa valitsemaan paremman sammutuskohdan ja varoittaa työskentelystä liian korkeissa hiilimonoksidipitoisuuksissa. Jos sammutusasemat on kuitenkin pidettävä, on ilmaisimen näytön mukaisesti varustauduttava myös käyttämään hengityksensuojaimia, joihin saastumatonta ilmaa tuodaan esimerkiksi paineilmapulloista.

Blogin kirjoittaja on tutkija Juha Laitinen Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluista.