Uusi työaikalaki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Sen tavoitteena on vastata työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuviin muutoksiin sekä antaa mahdollisuuksia työpaikkakohtaisiin työaikaratkaisuihin.

Uuden lain tavoitteista huolimatta pelastuslaitoksissa ja sairaanhoitopiireissä ei ole kaikilta osin onnistuttu paikallisissa ratkaisuissa. Luottamushenkilöiltä ja työnantajilta saadun palautteen perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että perinteisen työpaikkakohtaisen työaikasopimuksen laatiminen on ollut uuden lain aikana entistä vaikeampaa.

Työaikalakia uudistettaessa jäi sen 34. pykälän viidennestä momentista pois sanamuoto viikkotyöaika. Tämän seurauksena pelastuslaitoksissa ja ensihoidossa työpaikkakohtaisen työaikasopimuksen tekeminen muuttui lähes mahdottomaksi. Tätä viestiä tulee SPALiin säännöllisesti sekä työnantajilta että työntekijöiltä.

Yleensä lain esitöissä perustellaan seikkaperäisesti, miksi jokin pykälä kirjoitetaan uusiksi ja mitä vaikutuksia muutoksella on yhteiskunnalle. Työaikalain esivalmistelussa ei ole mainittu sanaakaan edellä kerrotun momentin kirjauksesta — lainkohdan perusteluissa ja lopullisessa sisällössä on suuri ristiriita.

Perinteisen työpaikkakohtaisen työaikasopimuksen laatiminen on ollut uuden lain aikana entistä vaikeampaa.

Heijastusvaikutukset eivät ulotu ainoastaan työpaikkakohtaisiin työaikasopimuksiin. Aluehallintovirasto on keväällä muuttanut yksipuolisesti vakiintunutta käytäntöä, jolla pelastuslaitoksille ja sairaanhoitopiireille on myönnetty työpaikkakohtaisia poikkeuslupia.

Työaikalaki antaa aluehallintovirastolle edelleen mahdollisuuden poiketa säännöllisen työajan määräyksistä. Tästä huolimatta viraston käytäntö on ollut se, ettei aiemman kaltaisia poikkeuksia säännöllisestä työajasta voi sopia paikallistasolla, koska työaikalaki ei tätä mahdollista valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa.

Pelastuslaitoksille ja sairaanhoitopiireille uuden työaikalakin kirjauksesta ja aluehallintoviraston uudesta käytännöstä aiheutuu taloudellista vahinkoa, koska toimialan tarpeisiin perustuvia paikallisia tai valtakunnallisia työaikasopimuksia ei voi uuden lain mukaan tehdä.

Työaikalain uusi kirjaus ei ole kenenkään etu. Tästä syystä olemme aktiivisesti vaikuttaneet työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiin asiassa. Ministeriöstä on todettu, että mikäli työnantajilla ja työntekijöillä on asiassa yhteisymmärrys, niin laissa ilmennyt epäkohta voidaan korjata nopeasti.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että toimialan asioita kannattaa ja tulee viedä yhdessä eteenpäin myös jatkossa.

Olemme keskustelleet lain haasteista pelastusjohtajien kanssa, ja olen osallistunut pelastusjohtajien hallituksen kokoukseen. Viesti johtajilta on ollut yhdensuuntaisesti se, että pelastustoimen työpaikkakohtaisten työaikaratkaisujen tulee olla mahdollisia jatkossakin.

Hienoa, että pelastusjohtajat reagoivat epäkohtaan nopeasti ja asiasta löydettiin yhteinen ymmärrys. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että toimialan asioita kannattaa ja tulee viedä yhdessä eteenpäin myös jatkossa. Laissa ja lainvalmistelussa yhden sanamuodon muutoksella voi olla merkittävät taloudelliset vaikutukset toimialalle ja erityisesti henkilöstön työhyvinvoinnille. Edellä todettujen asioiden pitäisi olla riittävän painavia perusteita korjata työaikalain 34. pykälän viidennen momentin epäkohta.

Blogin kirjoittaja Kim Nikula on järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa.