Olemme Suomessa eläneet suurten koulutusuudistusten aikaa. Uudistukset aloitettiin korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta, josta ne jatkuivat viime vaalikaudella ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen reformeihin. Kuluvan vaalikauden suuret uudistukset koskevat oppivelvollisuuden pidentämistä ja jatkuvaa oppimista työuran aikana. Nämä kaikki uudistukset pyrkivät osaltaan vastaamaan osaamistason noston ja työllisyyden haasteisiin.
Työelämä ja sen myötä osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Koulutusjärjestelmän tulisi ideaalitilanteessa olla aina hieman aikaansa edellä voidakseen parhaiten vastata työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Koulutus on harvoin nopea tapa tuottaa uutta osaamista työelämän tarpeisiin. Matka tutkintojen uudistamisesta siihen, kunnes ensimmäiset uusien tutkintovaatimusten mukaan opiskelleet valmistuvat, kestää tyypillisesti vuosia. Siksi koulutusreformien aika on yleensä nyt eikä myöhemmin.
Koulutusjärjestelmän tulisi ideaalitilanteessa olla aina hieman aikaansa edellä voidakseen parhaiten vastata työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin.
STTK:n jäsenistä monet työskentelevät säännellyissä ammateissa, joissa osaaminen ja pätevyys alan työtehtäviin hankitaan muodollisen koulutuksen kautta. Tällöin on erityisen tärkeää huolehtia alan tarpeisiin vastaavan koulutuksen kehittämisestä kokonaisuutena, jossa varmistetaan alan ammattilaisten mahdollisuudet oman osaamisen syventämiseen tai osaamistason nostamiseen.
Pelastusalan koulutus muodostaa oman erityisen kokonaisuuden, jota ohjaa ja sääntelee sisäministeriö. Alan erityispiirteistä huolimatta on erittäin tärkeää, että myös pelastusalan koulutus pysyy muun koulutuksen kehityksessä mukana ja uudistuu työelämän ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.
Opetushallituksen koordinoima osaamisen ennakointifoorumi kokoaa asiantuntijoita työelämän ja koulutuksen eri aloilta ennakoimaan työelämässä tarvittavan osaamisen muutosta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ennakoinnin suuressa kuvassa korostuu korkean osaamisen tarve. Arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia syntyvistä uusista työpaikoista edellyttäisi korkeakoulutasoista osaamista.
Osaamisen ennakointifoorumi on ennakoinut myös osaamistarpeiden muutoksia turvallisuusalalla. Ennakointitietojen valossa turvallisuusalalla korostuvat tulevaisuudessa erityisesti monikulttuurisuustaidot, stressinsietokyky, tunneälykkyys ja ristiriitojen ratkaisutaidot. Niin ikään merkitystään kasvattavat taidot, jotka liittyvät haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden kohtaamiseen, turvallisuusjärjestelmiin ja alan lainsäädännön tuntemukseen. Vaikka ennakoinnin tulokset koskevatkin yleisemmin turvallisuusalaa, ovat tulokset toivottavasti hyödynnettävissä myös pelastusalan koulutusta uudistettaessa.
Ajantasainen osaaminen suojaa työntekijää muuttuvassa työelämässä.
Panostukset koulutukseen ovat investointeja tulevaisuuteen. Osaaminen on keskeinen työn tuottavuutta parantava tekijä, ja osaamisen uudistuminen mahdollistaa työelämän ja työn uudistumisen. Ajantasainen osaaminen suojaa työntekijää muuttuvassa työelämässä. Osaamiseen panostamalla voidaan myös edistää työurien pidentymistä, joka on keskeinen keino hallituksenkin asettamien työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Fyysisesti raskaissa tehtävissä osaamista voi olla koulutuksen avulla mahdollista suunnata vähemmän fyysistä kuormitusta sisältäviin työtehtäviin. Osaamisella on myös inhimillisiä vaikutuksia, ja osaamisen kehittämisellä voidaan lisätä työhyvinvointia ja motivaatiota.
Blogin kirjoittaja Riina Nousiainen työskentelee keskusjärjestö STTK:lla asiantuntijana, vastuualueellaan koulutus ja osaaminen.
