Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

SPAL Roadshow kiertää parhaillaan hyvinvointialueita. Tilaisuuksissa tapaamme jäsenistöä, yhdistysaktiiveja, mediaa, poliitikkoja ja pelastuslaitosten johtoa. Paikalliskierroksen tavoitteena on se, että eri toimijoilla olisi samankaltainen tilannekuva hyvinvointialueen aloituksesta.

Lähes jokaisella alueella viesti on ollut yhdenmukaista. Pelastuslaitoksissa on krooninen henkilöstö- ja rahoitusvaje sekä henkilöstön pito- ja vetovoimahaasteita. Lisäksi henkilöstön edustajien vaikuttamismahdollisuuksissa on parantamisen varaa.

Pelastuslaitoksilla on merkittäviä rekrytointihaasteita, kun virkoihin ei ole hakijoita ja sijaisten rekrytointi on lähes mahdoton tehtävä. Usealla alueella tilannetta on paikattu siten, että palomies-ensihoitajat siirretään ambulansseista paloautoihin ja rekrytoidaan epäpäteviä työntekijöitä.

Tilanne on kestämätön, ja lääke työntekijävajeeseen on koulutuskapasiteetin kaksinkertaistaminen. Vuoteen 2030 mennessä pitäisi kouluttaa noin 2 500 pelastusalan ammattilaista. Opiskelijamäärän lisääminen edellyttää myönteistä hallitusohjelmakirjausta ja vuoden 2024 valtion talouskehykseen 2,4 miljoonan euron pysyvää korotusta.

Pelastuslaitosten toimintavalmiuspuutteet ja varallaoloratkaisut ovat johtaneet siihen, että pelastustoimessa on 80 miljoonan euron rahoitusvaje. Rahoitusvaje tulee kuroa umpeen hyvinvointialueilla, jotta pelastustoimen lakisääteiset tehtävät ja palvelutaso kyetään varmistamaan vähintään nykyisellä tasolla.

Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan palomiehen peruspalkan keskiarvo oli 2 151 euroa. Kokemus osoittaa, että henkilöstön pito- ja vetovoima on parempi pelastuslaitoksissa, joissa tehtäväkohtainen palkka on merkittävästi yli keskiarvon ja työaikajärjestelmä mahdollistaa työelämän sekä vapaa-ajan yhteensovittamisen.

Paikalliskierroksella on noussut esille, etteivät pääluottamusmiehet ole päässeet hyvinvointialueiden valmisteluryhmiin, kuten henkilöstö- ja yhteistoimintaryhmiin. Tätä on perusteltu niin sanotulla Lonka-sopimuksella eli 2+2+2-luottamusmiesmallilla.

Valtakunnansovittelijan sovintoesityksessä on todettu, että luottamusmiesjärjestelmästä on sovittava tammikuun loppuun mennessä. Mikäli paikallista sopimusta ei tehdä määräaikaan mennessä, pääsopijajärjestö asettaa hyvinvointialueille yhden pääluottamusmiehen – huomioiden Lonka-sopimuksen velvoitteet.

Väestökehitys pitää huolen, että kilpailu pelastusalan ammattilaisista on jatkossa entistäkin kovempaa. Työnantajat, jotka panostavat kilpailukykyiseen palkkaan, kehittävät organisaationsa turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitävät vuoropuhelua ja varmistavat henkilöstöedustajien toimintaedellytykset, pärjäävät kilpailussa osaajista – mihin joukkueeseen teidän pelastuslaitos asemoituu?

Blogin kirjoittaja Kim Nikula on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin johtaja.