Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Opiskelen hätäkeskuspäivystäjäksi Kuopion Pelastusopistossa ja valmistun kurssilta joulukuussa. Erään harjoituspäivän aikana toisen lukukauden lopussa sain opettajalta simuloidun hätäpuhelun jälkeen palautteen: “Pidän vuorovaikutuksestasi. Tulit ilmoittajaa lähelle, mutta säilytit virkamiesmäisyyden.” Minusta se ei tuntunut kehulta, vaikka se oli sellaiseksi tarkoitettu, ja siksi aloin jälleen pohtia asioita, jotka ovat vaivanneet minua opintojen alusta asti.

Hätäkeskuspäivystäjän opinnoissa Pelastusopistossa korostetaan erityisen paljon virkamiesmäisyyttä. Se alkaa jo heti ensimmäisen lukukauden alussa. On hyvä tiedostaa, että virkamiehiksi tässä ollaan opiskelemassa, ja mitä kaikkea se on; vastuuta ja velvollisuuksia. Sillä sitä virkamiehenä työskentely minulle ensisijaisesti tarkoittaa – teemme työtä virkavastuulla. Sen lauseen olen kuullut opintojen aikana lukemattomia kertoja. Virkamieslakia ja virkamiehen vastuuta on käyty oppitunneilla läpi niin, että joitakin on alkanut jo etukäteen hieman pelottaa esimerkiksi virkavirheen tekeminen. Vaikka emme vielä ole edes työelämässä.

Sanalla “virkamiesmäisyys” on korvissani negatiivinen kalske. Yleisestikin virkamiesmäisyys käsitetään ehkä jonkinlaiseksi tunteettomuudeksi tai ainakin hyvin viralliseksi käyttäytymiseksi. Kun opettaja kehui virkamiesmäisyyttäni, minusta tuntui, että tahdon olla aivan kaikkea muuta kuin virkamies. Asian ei pitäisi olla niin. Osaksi voin syyttää omia hieman kärkkäitä asenteitani muun muassa hierarkkisia järjestelmiä kohtaan, mutta osasyynä on myös se, miten opintojemme aikana asiaa on erityisesti korostettu. Virkamiesmäisyys on jotakin ihailtavaa, tavoiteltavaa tasaisuutta. Sitä, ettei ole liian empaattinen tai mene liian lähelle ilmoittajaa. Se on kylmän rauhallista, asiallista otetta, jossa ei kuulu liika inhimillisyys.

Ymmärrän hyvin sen, minkä takia esimerkiksi ilmoittajan tunteisiin ei tule lähteä täysillä mukaan. Hätäkeskuspäivystäjän työssä riski muun muassa sijaistraumatisoitumiseen ja myötätuntouupumukseen on suuri. Täytyy ikään kuin osata irrottaa itsensä puheluista. Totuus on kuitenkin se, että teemme työtä omalla persoonallamme. Tahdon olla työssäni minä, en jokin viileän tunteeton virkamies, joksi joskus tunnen, että minua yritetään muovata.

En ole tehnyt vielä päivääkään hätäkeskuspäivystäjän töitä, puhun siis opiskelijan näkökulmasta, siitä miten olen asian kokenut opintojeni aikana. Tällä hetkellä oma asenteeni sitä kohtaan, että olen tuleva virkamies, on hieman ongelmallinen. Virkamiesmäisyys ei ole minulle asia, josta tahtoisin tai voisin olla ylpeä. Ehkä ongelma on vain se, että virkamiesmäisyys sanana on saanut mielessäni liikaa negatiivisia mielleyhtymiä. Ehkä virkamiesmäisyys on myös juuri sitä empaattisuutta ja ilmoittajan kohtaamista, oman persoonan käyttämistä työssä, kuitenkin asiallisella otteella.

Ehkä virkamiesmäisyyden merkitys on tahattomasti vääristynyt mielessäni. En kuitenkaan ole ainoa, joka on huomannut, kuinka opinnoissamme painotetaan omituisen paljon nimenomaan juuri tätä asiaa. Luulen, että virkamiesmäisyyden negatiiviseen sointiin vaikuttaa osaltaan myös se, minkälainen Pelastusopiston opiskelukulttuuri on muutenkin. Tästä mainintana esimerkiksi mielestäni jo aikansa eläneet, armeijatyyliset ilmoitukset oppituntien alussa. Uskon niin, että virkamiesmäisyyden korostaminen ei kuitenkaan ole opinnoissamme tahallista ja sillä haetaan ehkä ennemminkin ammattimaisuutta tai vastaavaa. Silti asia vaivaa minua.

Tahtoisin korostaa opinnoissa sitä, että olemme ensisijaisesti ihmisiä, jotka ovat myös virkamiehiä. Emme ole lähtökohtaisesti virkamiehiä, jotka nyt vain sattuvat olemaan lisäksi ihmisiä, kuten Pelastusopistolla joskus tuntuu olevan. Tämä kuvaa ehkä parhaiten sitä, mitä haluan sanoa.

Sinä työelämän virkamies, miten näet asian? Mitä virkamiesmäisyys tarkoittaa sinulle? Kaltaiseni opiskelija, mitä ajattelet virkamiesmäisyydestä? Minkälaisia mielipiteitä ja ajatuksia kirjoitukseni sinussa mahdollisesti herättää?

Oletko sinä työssäsi ensisijaisesti virkamies vai ihminen?

Blogin kirjoittaja Assi Kokkoniemi on hätäkeskuspäivystäjäopiskelija.