Kalajoen Rautiolla syttyi viime kesänä metsäpalo, joka laajeni kaksi viikkoa kestäneeksi, 1 500 henkilöä työllistäneeksi sammutustehtäväksi. Palo havaittiin 26. heinäkuuta, ja jo kaksi päivää myöhemmin, 28. heinäkuuta, työnantaja oli toimittanut aluehallintovirastolle hätätyöilmoituksen.
Metsäpalot eivät ole poikkeuksellisia ja harvinaisia. Pelastustoimen tulee varautua onnettomuuksiin ja kriiseihin. Lisäksi pelastuslaitosten tulee mitoittaa resurssinsa siten, että ne kykenevät selviytymään myös normaalia laajemmista ja vaativimmista tehtävistä. Mikäli laitoksen omat resurssit eivät ole riittävät tehtävän laajuuden tai poikkeuksellisen vaikeuden vuoksi, on pelastuslaitoksella oltava suunnitelma onnettomuuden torjunnasta.
Hätätyöhön turvautuminen ei ole tällainen ennalta suunniteltu toimintaratkaisu. Hätätyö on ennalta arvaamattomien syiden johdosta poikkeuksellisissa tilanteissa tehtävää työtä, jota tehdään säännöllisen työajan ulkopuolella. Se oikeuttaa työnantajaa poikkeamaan muun muassa yötyötä sekä päivittäistä, vuorokautista ja viikoittaista lepoaikaa koskevista säännöksistä.
Hätätyön teettämisedellytyksenä on, että tapahtuma uhkaa johtaa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen, tai on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen. Pelastustoimessa onnettomuudet aiheuttavat käytännössä poikkeuksetta hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumisen uhan. Tältä osin hätätyön käyttö olisi perusteltua vähäistä laajemmissa metsäpaloissa.
Hätätyön teettämisedellytys on tapahtuman ennalta arvaamattomuus. Yksittäiset metsäpalot ovat yleensä ennalta arvaamattomia. Ne ovat kuitenkin vuosittaisia ja näin ollen säännöllisiä. Aluehallintoviraston mukaan kokemukseen perustuvalla säännönmukaisuudella toistuvia tapahtumia ei voi pitää tapahtumina, jotka oikeuttaisivat hätätyön teettämiseen.
Säännönmukaisesti toistuviin, ennalta arvaamattomiin tapahtumiin työnantajan tulisi varautua mitoittamalla resurssinsa – muun muassa työaikajärjestelyin – niin riittäväksi, että työstä suoriudutaan hätätyötä teettämättä.
Luottamusmies antaa lausunnon hätätyön tarpeellisuudesta
Työnantajan on liitettävä hätätyöilmoitukseen luottamusmiehen lausunto hätätyön tarpeellisuudesta. Kalajoen metsäpalon yhteydessä näin ei tapahtunut, joten aluehallintovirasto pyysi lausuntoa erikseen.
Luottamusmies korosti esimerkillisesti työturvallisuuskysymyksiä ja ennakkovarautumisen puutteellisuutta. Aluehallintovirasto huomioi lausunnon ja totesi, että työnantajan tulee jatkossa suunnitella laajoihin maastopaloihin liittyvä varautuminen niin, että hätätyön käytöltä voitaisiin mahdollisuuksien rajoissa välttyä.
Luottamusmiehen esiin tuomien työturvallisuushuolien osalta aluehallintovirasto lausui, että hätätyön käyttö ei oikeuta poikkeamaan työturvallisuuslainsäädännöstä. Kaikessa suunnittelussa ja varautumisessa tulee varmistaa henkilöstön turvallinen työn tekeminen.
Kalajoella tapahtuneesta on ammennettu oppia – mutta onko henkilöstöjärjestöjä otettu mukaan varautumissuunnitelmien laadintaan?
Henkilöstön kanssa voi sopia ennakolta menettelyt työaikojen ja lomien suhteen, jos onnettomuuksiin varautuminen tätä edellyttää. Tällaisen neuvottelukehoituksen SPAL antoi jo viime syksynä.
Luottamusmiehen asema hätätyötilanteissa on merkittävä. Jos työnantaja antaa hätätyömääräyksiä, luottamusmiehen on syytä ottaa välittömästi yhteys SPALiin. Toivottavasti tänä kesänä vältymme suurmetsäpaloilta.
Blogin kirjoittaja on edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista.
