Työturvallisuuslaki määrää mitä työsuojelu on. Työsuojeluun liittyvää tai siihen viittaavaa lainsäädäntöä on myös monissa muissa laeissa ja asetuksissa.

Työsuojelu on yksi tärkeimmistä elementeistä nykypäivän työssä. Siihen liittyy lähes kaikki: työn johtaminen, suunnittelu ja tekeminen, koulutussuunnittelu, vastuut ja velvollisuudet sekä lopputulema.

Työsuojelun tavoitteena on riskitön työ. Tosin ajatus on lähes mahdoton pelastustyössä ja ensihoidossa. On yhtä monta turvallista työtehtävää, kuin on työntekijöitäkin.

Olemme alallamme valmistelleet, kehittäneet ja toteuttaneet erilaisia turvalliseen työskentelyyn liittyviä ohjeita, muun muassa pelastussukellusohjeen (SM 48/2007), pandemia-, viestiliikenne- ja hälytysajo-ohjeen. Pääsääntöisesti ohjeiden laatimiselle on ollut jokin käynnistävä tekijä, joka on liittynyt alamme työn tekemisen riskeihin.

Ohjeita on paljon ministeriön valtakunnallisista ohjeista aina paikallisiin toimintaohjeisiin. Näiden ohjeiden päätavoitteena on saada toiminnot yhtenäiseksi ja työn tekeminen turvalliseksi. Turvallisuuden ja työsuojelun näkökulma on voinut tulla ohjeeseen joskus vahingossa, kun taas joissain ohjeissa se on tarkasti mietitty.

Huolestuttavaa on, että pelastuslaitoksissa ei yleisesti käytetä työsuojeluvaltuutetun osaamista hyödyksi esimerkiksi toimintaohjeita suunniteltaessa tai laadittaessa. Työturvallisuus ja -suojelu näkökulma jää liian usein torsoksi, kun ohje viedään käytäntöön. Jälkeenpäin tällaisen ohjeen korjaamiseen menee turhaa työaikaa, jonka voisi käyttää hyödyllisemmin. Tämä saattaa johtaa työpaikalla ”eipäs–juupas konfliktiin”, mikä puolestaan vaikuttaa työhyvinvointiin.

Altistumisen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota enenevässä määrin suunniteltaessa uusia paloasemia ja sammutustyön toimintaohjeita. Altisteiden rekisteröimiseen pitää panostaa henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin nimissä. Rekisteröinnissä tulee huomioida koko henkilöstö, muun muassa turvallisuuspalvelut, tukitoiminnot, tilannekeskus, pelastustyö ja ensihoito.

Toimintaympäristön muuttuessa työn tekemisen riskit ovat kasvaneet niin pelastusalalla kuin myös ensihoitoalalla. Uhka-, vaara- ja väkivaltatilanteiden jyrkkä kasvu on huolestuttavaa. Tapahtumista raportointi ja nopea reagointi, esimerkiksi panostamalla turvallisuuskoulutusten lisäämiseen, saadaan aikaan turvallisempia toimintamalleja itsensä suojaamiseen ja suojeluun.

Jälkipurku on tärkeä asia operatiivisen henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tähän tulee panostaa jatkossakin. Tosin alallamme on vielä ”murrettavaa muuria” tämän asian suhteen.

Pelastusalalla työsuojelu ja työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Työsuojeluvaltuutetun tulee olla hyvissä väleissä pelastuslaitoksen johdon kanssa edistääkseen työsuojelua ja turvallista työskentelyä. Hyvä ja avoin keskustelu vie yhteisiä, tärkeitä asioita eteenpäin. Ainakin lähialueiden pelastuslaitosten työsuojeluvaltuutettujen tulisi olla verkostoituneita keskenään jakaakseen kokemuksia ja saadakseen vertaistukea.

Uudenmaan pelastuslaitokset ovat verkostoituneet 2019 alussa. Valtakunnallisesti työsuojeluvaltuutetut ovat verkostoituneet toukokuussa 2019. Uudellamaalla on kokoonnuttu jo yhdeksän kertaa ja valtakunnallisesti vasta kerran. Valtakunnallista työsuojeluverkostoa hallinnoi tällä hetkellä SPAL ja se on tarkoitettu kaikkien pelastuslaitosten työsuojeluvaltuutetuille.

Alamme substantiivisuus tuo haasteita työsuojeluun, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Tavoitteena on työstä kotiin terveenä ja vanhemmalla iällä terveellinen elämä ilman sairauksia ja vammoja.

Blogin kirjoittaja paloesimies Jukkapekka Patoluoto toimii Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettuna.