Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille vuoden 2023 alussa. Edessä on mittava organisaatiomuutos ja yhtäaikainen pelastustoimen uudistusponnistus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 170 000 ihmisen työnantaja vaihtuu, joista arviolta 5 000 – 6000 on pelastustoimen työntekijää. Pelastustoimessa ja ensihoidossa työskentelevän henkilöstön työnantaja muuttuu kuntien ja kuntayhtymien pelastuslaitoksista sekä sairaanhoitopiireistä hyvinvointialueeksi.

Hyvinvointialueiden organisaatioita rakentaa parhaillaan väliaikainen toimielin vate. Sen tehtävänä on toiminnan ja hallinnon käynnistäminen alueilla. Vate toimii päätöksentekoelimenä maaliskuuhun 2022 asti, jolloin aluevaltuustot käynnistävät toimintansa. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialuille vuoden 2023 alusta.

Hyvinvointialueilla rinnakkaisina toimijoina ovat sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Molemmat ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä aloja varmistaessaan kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta.

Sisäministeriön mukaan pelastustoimi uudistuu osana sote-uudistusta. Uudistuksen tavoitteeksi on mainittu muun muassa valtion ohjauksen vahvistuminen. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaa entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Asiakkaille uudistuksen tulisi konkretisoitua parempina palveluina. Työntekijöille on luvattu, että he siirtyvät alueille ns. vanhoina työntekijöinä, palvelussuhde-edut säilyttäen.

Edessämme on suuri ponnistus. Muutos ja murros ovat tutkitusti hyviä kehityksen ja uudistuksen kirittäjiä. Tosin yhdistelmänä kiire, resurssien puute ja iso muutos lisäävät arvattavasti toteutuksen haastekerrointa.

Järjestelmien ylösajo tai nykyrakenteiden siirtäminen hyvinvointialueille sellaisenaan ei saisi ohjata uudistusta, vaikka painopiste olisikin alkuvaiheessa tuotannon ja toimintojen liikkeellelähdön varmistamisessa. Uudistusta tulee toteuttaa tulevaisuuslasit päässä, ja ennakoida pelastustoimen ja yhteiskunnan tulevia tarpeita ja haasteita useiden vuosien päähän.

Onko organisaatiorakenteita, johtamista, resursseja, toimintoja ja palveluja ehditty arvioimaan riittävän huolellisesti ja kriittisesti uudistuksen kynnyksellä? Mikäli organisaatioissa ei ole tehty kehitystyötä ja ennakointia, on tämäkin kuilu kirittävänä ennen hyvinvointialueille astumista.

Onnistunut muutos ja uudistus tarvitsevat kirkkaan tavoitteen lisäksi muutosjohtamisen ja henkilöstön osallistamisen osaajia. Organisaatioissa tarvitaan nykyistä enemmän alhaalta ylös liikettä, sillä uudistus on tehtävä yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi ripaus innostusta ja yhteishenkeä ei ole pahitteeksi, jotta tarvittava uudistumisen kipinä saadaan syttymään koko henkilöstössä.

Millaisen pelastustoimen haluamme rakentaa? Mikäli tahtotila ei ole riittävän kirkas, kunnianhimoinen ja pelastustoimessa yhteisesti jaettu, korjausliikkeiden tekeminen on myöhemmin vaikeaa. Pahimmassa uhkakuvassa epäonnistunut uudistus voi johtaa ”Keisarin uudet vaatteet” -ilmiöön, vaikka tahto olisi toinen. Tutussa sadussa keisarin masinoimassa uudistuksessa paloi rutkasti rahaa, mutta toivottua tulosta ei tullut.

Aluevaalit ovat pian käsillä. Tulevat hyvinvointialueiden ja aluevaltuustojen edustajat tekevät päätöksiä, jotka ovat pelastustoimen rahoituksen, riittävän henkilöstömäärän ja palvelutason turvaamisen kannalta kriittisiä. Alueellisten päättäjien sekä virkamiesten ymmärrys pelastustoimesta ja tarvittavista resursseista on olennainen osa onnistunutta uudistusta. Tarvitsemmekin kipeästi pelastustoimen edustajia ja pelastustoimimyönteisiä päättäjiä aluevaltuustohin.

Pelastustoimen riittävien resurssien puolustamiseksi on vaikuttamistyöhön kiirehdittävä kaikissa pelastustoimen organisaatiossa. Uudistuksen tavoite on oltava riittävän kunnianhimoinen: Maailman paras pelastustoimi – työpaikkana, palvelujen tuottajana ja ihmisten turvallisuuden varmistajana.

SPALin Turvallisuudet tekijät -blogissa ajatuksiaan jakoi SPALin liittohallituksen puheenjohtaja Ilkka Mustakangas.