Turvallisuusympäristön muutos on tuonut pelastustoimen merkityksen esille aiempaa vahvemmin. Ukrainasta tulevissa uutiskuvissa näkyy lähes aina pelastajia tärkeässä työssään auttamassa esimerkiksi sortuneisiin rakennuksiin jääneitä ihmisiä ja sammuttamassa pommituksista alkaneita tulipaloja.
Ukrainan sisäministeriö arvioi, että pelastustoimi on onnistunut pelastamaan sodan aikana jo neljän tuhannen ihmisen hengen. Ukrainan pelastustyöntekijöiden toiminta on selkeä osoitus siitä, että pelastuspalvelut ovat tärkeitä myös kriisioloissa. Samalla se muistuttaa, että muuttuvassa toimintaympäristössä meidän on jatkuvasti kehitettävä ja pidettävä hyvää huolta omista pelastuspalveluistamme, jotta ne pystyvät toimimaan kaikissa olosuhteissa.
Suomessa pelastustoimi on keskellä isoa muutosta, kun pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Kyseessä on yksi Suomen historian suurimmista hallintouudistuksista. Sitä on yritetty toteuttaa jo aiemmin useilla hallituskausilla, jotta palvelut saataisiin eri puolilla Suomea yhdenmukaisemmiksi.
Pelastustoimen osalta keskeisin tavoite vuodenvaihteen siirtymävaiheessa oli, että pelastustoimen palvelut turvataan 1.1.2023 alkaen häiriöttömästi. Hyvinvointialueille osoitettu tuore kysely osoittaa, että tavoitteessa on onnistuttu alueilla pääsääntöisesti hyvin. Tietotekniikassa ja palkkojen maksussa on esiintynyt paikoin häiriötä, mutta niiden korjaamisen on pystytty puuttumaa nopeasti.
Henkilöstö on pelastustoimen tärkein voimavara
Kun hallintorakenteet ja pelastuspalveluiden valtakunnallinen ohjaus saadaan pitkään odotetun hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntoon, päästään toden teolla parantamaan itse palveluita. Pelastustoimen osalta yksi isoimmista haasteista on henkilöstön saatavuus.
Suomea vaivaa tällä hetkellä akuutti pelastajapula. Sisäministeriön viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan tarvitsemme Suomeen yli tuhat uutta pelastajaa ja yli 800 uutta sivutoimista pelastajaa lisää vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi eläköityvien henkilöiden tilalle on saatava uusia osaajia, jolloin pelastajatarve kohoaa kaikkiaan yli kahteen tuhanteen.
Tällä hallituskaudella olemme jo aloittaneet toimet pelastajapulaan vastaamiseksi. Pelastajakoulutettavien määrää Pelastusopistolla on nostettu viidenneksellä, ja tavoitteenamme on, että koulutusmäärät voitaisiin kaksinkertaistaa vuodesta 2024 alkaen. Tätä varten olemme osoittaneet Pelastusopistolle lisärahoituksen tarvittavien hankintojen ja valmistelujen tekemiseen. Tulevien vuosien rahoituksesta päättää seuraava hallitus. Toivon, että tahtoa pelastajapulaan vastaamiseen löytyy yli puoluerajojen.
Investoinneilla tuetaan pelastustoimen palveluita ja vahvistetaan suorituskykyä
Henkilöstön saatavuuden lisäksi hyvinvointialueilla täytyy rahoituksen olla kunnossa. Myös tämä on suuri haaste, sillä sisäministeriössä tekemämme arvion mukaan kustannustason nousupaine voi olla hyvinvointialueilla hyvin merkittävää.
Rahoitustason nousupaineet koostuvat tällä hetkellä ensisijaisesti päätoimisen henkilöstön lisätarpeista ja materiaalisista lisätarpeista. Näiden lisäksi ilmastokriisin myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt asettavat pelastustoimelle uusia vaatimuksia.
Nyt hyvinvointialueiden aloittaessa rahoituksen riittävyyttä on seurattava erityisen tarkasti ja lakisääteisten tehtävien hoitaminen turvattava tarvittaessa lisärahoituksella. On elintärkeää, että pelastustoimi otetaan huomioon, kun hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää tarkastellaan tulevaisuudessa.
Hyvä uutinen on se, että uusilla hyvinvointialueilla on suunnitteilla lisätä merkittävästi investointeja pelastustoimen kiinteistöihin ja kalustoon. Pelastustoimen normaali investointitaso on ollut noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Tälle vuodelle hyvinvointialueet ovat esittäneet uusia investointeja reilun 133 miljoonan euron edestä.
On ollut hieno huomata, miten pelastustoimemme on seisonut horjumatta Ukrainan tukena vaikeina aikoina. Suomi on tukenut Ukrainan pelastustoimea lahjoittamalla maahan kalustoa, sammutusautoja ja pelastustoimen henkilökunnalle tarkoitettuja suojattuja majoituskontteja. Vierailin itse tammikuussa Ukrainassa, jossa maan pelastustoimen edustajat välittivät suuret kiitokset Suomen toimittamasta avusta. Siitä iso osa on saatu lahjoituksina, mistä kiitos kuuluu pelastuslaitoksille.
Blogin kirjoittaja on Suomen sisäministeri Krista Mikkonen.
