Koulutusuudistushankkeen jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että koulutusjärjestelmää ja opetussisältöjä pitää uudistaa. Näkemyseroja aiheuttaa lähinnä se, mille tutkintojen viitekehyksen tasolle perustutkinto asettuu.
Mikä on Suomen pelastusalan ammattilaisten kanta uudistukseen? SPALissa on yli 5 200 pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskustoimialan jäsentä. Heidän asiantuntemuksensa ja mielipiteensä painavat vaakakupissa eniten. Jäsenkyselyssä selvä enemmistö kannattaa AMK-perustutkintojärjestelmää eli viitekehyksen tasoa kuusi.
Toki olemme saaneet myös kriittisiä viestejä siitä, että pelastajatutkinnosta ei pidä tehdä liian teoreettista. Hätätilanteissa kun pitää hallita työvälineitä laryngoskoopista ja intubaatioputkesta moottorisahaan. Huolta on herättänyt myös se, että koulutusuudistuksen seurauksena alan pito- ja vetovoima katoaisi.
Viestit ovat erittäin aiheellisia ja perusteltuja. Tulevaisuudessa osaamisvaatimukset muuttuvat ja toimintaympäristö on entistä kompleksisempi, joten Bolognan prosessiin perustuva koulutusuudistus on välttämätön. Tämä kävi selväksi jo hankkeen alatyöryhmässä, kun etsimme tutkimustietoa ja faktaperusteita esitysten tueksi. Valitettavasti tutkimustietoa ei ole, koska pelastusalan oppilaitoksilla ei ole tutkimusresursseja, eikä nykyinen koulutusjärjestelmä tuota kentän tarpeisiin riittävästi opinnäytetöitä ja väitöskirjoja.
Toisaalta, kun tutkimustietoa ei toimialalla ole, on syytä hyödyntää esimerkiksi poliisin koulutusuudistus- ja tutkimustietoa. Poliisi pohti koulutuksen uudistustyöryhmässä ihan samoja kysymyksiä kuin pelastustoimessa pohditaan. Poliisin kädentaidot eivät ole kadonneet, ja hakijoita poliisikoulutukseen on ollut uudistuksen jälkeen entistä enemmän.
Useissa tutkimuksissa todetaan, että organisaation aineeton pääoma, muun muassa tieto ja taito, on sen kriittinen menestystekijä. Yksilön osaaminen heijastuu suoraan asiakaspalveluun ja avainprosesseihin eli organisaation osaamiseen. Mitä korkeampi yksilöiden osaamistaso on, sitä parempi on organisaation osaaminen. Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos eivät poikkea teoriasta.
Sote-uudistusta rakennetaan tutkitun tiedon voimalla. Sote-kumppanit käynnistivät sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelman sekä kansallisen viranomaisten seuranta-, arviointi-, ohjaus- ja valvontatyöohjelman. Pelastustoimessa toteutettiin vastaava pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskykyhanke.
Suorituskykyhankkeen raportit kannattaa lukea läpi, koska niissä on kuvattu pelastusalan ammattilaisen suorituskykyvaatimukset ja -odotukset. Pelastusviranomaisilta edellytetään yhtä vahvaa tiedolla johtamisen osaamista ja tutkitun tiedon tuottamiskapasiteettia kuin sote-kollegoilta. Jotta tähän päästään, tulee koulutusuudistusmallin tähdätä nykyistä korkeampaan tutkintojen viitekehykseen.
Ensimmäiset AMK-pelastajat valmistuvat aikaisintaan vuosikymmenen lopulla. Koulutusuudistusta tehdään tulevaisuuden pelastajille – heille, jotka ovat tällä hetkellä ala-asteella tai päiväkodissa ja haaveilevat pelastusalan ammattilaisen työstä. Velvollisuutenamme on varmistaa, että pelastajakoulutus antaa heille riittävät valmiudet ja edellytykset toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa.
Blogin kirjoittaja on järjestön johtaja Kim Nikula Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista.
Kuva: Juha-Pekka Laakso
