Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella työskentelevän palomiehen tehtäväkohtainen palkka on 2 002 euroa kuukaudessa. Se on selvästi alhaisempi kuin naapurilaitoksissa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomies saa 2 111 euroa ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella 2 126 euroa tehtäväkohtaista palkkaa. Valtakunnallinen keskiarvo on 2 103 euroa.

Palomiehen palkassaan saama henkilökohtainen lisä on valtakunnan tasolla keskimäärin 94 euroa kuukaudessa. Helsinki jää selvästi tämän keskiarvon alapuolelle.

Helsinki on Suomen ylivoimaisesti suurin kaupunki. Pääkaupungissa on metro- sekä raitiovaunuverkosto, isot satama-alueet sekä samaan aikaan laaja ja tiivis infrastruktuuri. Pinta-alaltaan Helsingin pelastuslaitoksen turvaama alue on maan pienin, mutta väkiluvultaan suurin. Helsingissä on maan pelastuslaitoksista selkeästi eniten pelastustoimen I-luokan riskiruutuja. Pelastustoimen vuotuisessa tehtävämäärässä Helsinki sijoittuu toiseksi heti Pirkanmaan jälkeen.

Helsingin pelastuslaitos tuottaa myös pääosan kaupungin ensihoitopalveluista. Sen palomiehistä noin 80 prosenttia työskentelee pelastustoimen ohella myös ensihoitotehtävissä. Vuosittainen ensihoitotehtävien määrä Helsingin pelastuslaitoksella on noin 65 000.

Helsinkiläiset palomiehet ovat valtakunnan mittakaavassa työllistetyimpiä. Tehtävät ovat keskimääräistä vaativampia ja vaarallisempia. Miksi tämä kaikki ei kuitenkaan näy Helsingin pelastuslaitoksella työskentelevän palonmiehen palkkapussissa?

”Helsinki ei arvosta palomiehiään myöskään henkilökohtaisten lisien kautta.”

Paikallisesti päätettäviä palkankorotuseriä eli järjestelyeriä jaettaessa Helsingin pelastuslaitos on sivuuttanut palomiehet korotuksista jo noin 10 vuoden ajan. Palkankorotuskakusta palomiehille on riittänyt vain kaikille kuntatyöntekijöille jaettavat yleiskorotukset. Ilmeisesti työnantaja katsoo pelastuslaitoksen muiden henkilöstöryhmien positiivisen palkkakehityksen olevan palomiesten palkkakehitystä tärkeämpää.

Helsinki ei arvosta palomiehiään myöskään henkilökohtaisten lisien kautta. Pelastuslaitoksen henkilöstön joukossa palomiesten prosentuaalinen henkilökohtainen lisä on kaikista pienin.

Työnantaja perustelee palkkapolitiikkaansa muun muassa ilmaisella koulutuksella. Jokainen Pelastuskoulusta valmistuva saa ilmaiseksi sekä pelastajan että ensihoitajan koulutuksen. Tämä on kieltämättä etu, mutta monen vuoden työskentelyä pienemmällä palkalla nämä koulutukset eivät kuittaa.

Työnantaja muistaa aina myös mainita pientä palkkaa kompensoivat työsuhde-edut. Työnantaja tukee taloudellisesti vapaa-ajan liikuntaa, mikä palomiehen ammatissa on kieltämättä hyödyksi. Lisäksi Helsingillä on oma henkilöstökassa, josta voi varsin edullisilla ehdoilla saada esimerkiksi asuntolainaa. Palomiehelle tämän edun käyttöä estää kuitenkin tehokkaasti se, että ostettavan asunnon tulee sijaita Helsingissä. Valitettavasti palomiehen palkka ja Helsingin asuntojen hintataso eivät tosielämässä kohtaa toisiaan.

Sinällään hyvät työsuhde-edut eivät selitä, saati oikeuta, palomiesten alhaista palkkatasoa. Sitä paitsi yleiset työsuhde-edut kohdistuvat kaikille henkilöstöryhmille, myös parempaa palkkaa nauttiville.

”Pelastuskoulu on kyllä ansainnut paikkansa, mutta se poistaa kilpailun.”

Erityisesti aiempina vuosina Helsingin pelastuslaitokselle töihin hakeutuvien joukossa on ollut havaittavissa eräänlaista Helsinki-lisää. Varsinkin nuoremmat palomiehet ovat hakeutuneet pääkaupunkiin töihin palomiestyön monipuolisuuden johdosta. He ovat ehkä etsineet myös jonkinlaista palomiehen työhön liittyvää ”actionia” ja ”glamouria”. Viime aikoina Helsingin pelastuslaitoksen hakijamäärät avoimina olevia virkoja kohden ovat kuitenkin vähentyneet. Esimerkiksi syksyllä 2020 Helsingin pelastuslaitokselle tuli haettavaksi 18 palomiehen virkaa, joihin hakijoita saatiin käytännössä lopulta vain 25 hakijaa. Helsingin pelastuslaitoksen mittakaavassa tämä on varsin vähäinen hakijamäärä.

Suurin syy Helsingin palomiesten palkkojen mataluuteen lienee kuitenkin Pelastuskoulu, joka tuottaa palomies-ensihoitajia Helsingin tarpeeseen ja kaupungin erityispiirteet huomioiden. Pelastuskouluun opiskelemaan päässeelle on tiedossa paitsi ilmainen koulutus, myös käytännössä takuuvarma työpaikka valmistumisen jälkeen. Tämä on merkittävä etu ainakin taloudellisesti vaikeina aikoina.

Pelastuskoulu on kyllä ansainnut paikkansa, mutta se poistaa kilpailun. Kun valmistuneita palomiehiä on käytännössä saman verran kuin vapautuvia työpaikkoja, työnantajan ei tarvitse kilpailla palkoilla työntekijöistä. Jatkossa tämä ei kuitenkaan enää välttämättä päde. Varallaolon poistumisen, eläköitymisen, mahdollisten työaikakysymysten sekä eräiden aluehallintovirastojen päätösten johdosta Suomessa tarvitaan lähivuosina satoja – jollei tuhansia – uusia palomiehiä. Pelastuskoulu tai Pelastusopisto Kuopiossa eivät nykyisillä kurssimäärillä tätä tarvetta täytä. Jatkossa onkin mahdollista, että pelastustoimessa vallitsevat ns. työntekijän markkinat.

”Helsinki mainostaa itseään turvallisena pääkaupunkina, jossa apu on aina lähellä. Palomiesten palkka-alea se ei voi enää jatkaa.”

Helsingin palomiesten palkkojen pienuudesta ei voi syyttää ainakaan kaikilta osin pelastuslaitoksen johtoa tai pelastuslautakuntaa. Ne näet esittivät Helsingin kaupungille palomiesten palkkaohjelmaan 0,5 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Helsingin valtuusto kuitenkin tyrmäsi esityksen ja päinvastoin asetti Helsingin pelastuslaitokselle 0,7 miljoonan euron säästötavoitteen.

Helsinki on rikas kaupunki, varmasti yksi Suomen rikkaimmista. Helsinki mainostaa itseään turvallisena pääkaupunkina, jossa apu on aina lähellä. Palomiesten palkka-alea se ei voi enää jatkaa. Suomen isoin ja pelastustoimen tehtäväkirjoltaan laajin ja vaativin kaupunki tarvitsee osaavat ja sitoutuneet palomiehet turvallisuutensa takeeksi. Tältä osin palomiesten palkat on nostettava kaupungin markkinointipuheita ja pelastustoimen vaatimuksia vastaaviksi. Nyt Helsingin arvostus palomiehiään kohtaa lähentelee vahvasti nollaa. Tämä on häpeällistä.

Blogin kirjoittaja on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.