Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL esittää, että selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistetään kuluvalla hallituskaudella. Selvitys tarjoaisi pohjan pelastustoimen johtamisen, ohjauksen ja valvonnan uudelleenorganisoinnille kansallisen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
SPAL painottaa, että nykyinen epävarma turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomen liittyminen Natoon edellyttävät, että pelastustoimen asemaa osana kansallista kokonaisturvallisuutta tulisi tarkastella uudelleen. Pelastustoimi on yksi kansallisen turvallisuuden keskeisistä toimijoista poliisin, puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rinnalla.
Kansallisen turvallisuuden resursseja on järkevää ja tarpeellista ohjata yhdestä organisaatiosta. Sisäministeriölle osoitettu tehtävä johtaa, ohjata ja valvoa pelastustoimea ei täysin toteudu nykyisessä hyvinvointialuemallissa.
Pelastustoimen valtiollistaminen toisi alalle yhtenäisen johtamis- ja koordinointimallin. Nykyisessä 22 alueen hyvinvointialuemallissa pelastustoimen vaikutusmahdollisuudet pitää yllä palvelutasoa ja kehittää toimialaa sosiaali- ja terveystoimen rinnalla ovat rajalliset.
Alijäämäinen taloustilanne hyvinvointialueilla on jo murentanut pelastustoimen suorituskykyä. Hyvinvointialueiden talousongelmat voivat jatkuessaan vaarantaa pelastustoimen kyvyn suoriutua tehtävistään. Tämä vaikuttaa pelastuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen sekä altistaa pelastushenkilöstön ja kansalaiset riskeille onnettomuustilanteissa.
Valtiollistaminen selkeyttäisi rahoitusmallia sekä mahdollistaisi tasaisemman ja ennustettavamman budjetoinnin pelastustoimessa. Vakaus auttaa pelastustoimea kehittämään ja ylläpitämään toimintaa ilman hyvinvointialueiden taloudellisten vaihteluiden tuomaa epävarmuutta.
Pelastusalan ammattilaisille valtiollistaminen tarjoaisi mahdollisuuden yhtenäiseen ja koordinoituun koulutusjärjestelmään. Se syventäisi henkilöstön ammatillista osaamista ja tarjoaisi nykyistä monipuolisemmat työurat kansallisen turvallisuuden ammattilaisina. Myös alan palkkakehitys, henkilöstön tasapuolinen kohtelu ja edunvalvonta voitaisiin varmistaa nykyistä paremmin.
Resursseja, kuten henkilöstöä, kalustoa ja teknologiaa, käytettäisiin siellä, missä niiden tarve on suurin – riippumatta alueellisista taloudellisista rajoitteista. Valtiollistaminen myös mahdollistaisi nykyistä suuremmat hankinnat ja investoinnit, joista syntyvät skaalaedut alentavat yksikkökustannuksia.
Selvityksessä ja päätöksentekoprosessissa on kuitenkin tärkeää arvioida valtiollistamisen haasteet ja laajemmat vaikutukset sekä huomioida kansallisen turvallisuuden kokonaisuuden lisäksi alueelliset erityispiirteet ja henkilöstö.
