Hätäkeskuspäivystäjät vaativat työnantajalta konkreettisia tekoja työn kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja ammatin hallinnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. HALin lokakuussa toteuttaman jäsenkyselyn mukaan 63 prosenttia vastaajista on harkinnut alan vaihtoa viimeisten kuuden kuukauden aikana.
Hätäkeskuspäivystäjän työssä kuormitus on kovaa kahdentoista tunnin mittaisessa työvuorossa. Avunpyynnöt on ratkaistava tehokkaasti ja tehtävä halliten joka hetki.
– Tuloksissa erityistä huolta aiheuttavat päivystäjien kokemat uupumisoireet ja liiallisesta työkuormasta aiheutuvat virheet omassa työssä – tämä on myös työsuojelullinen asia. Päivystäjät lähettävät kyselyssä selkeän viestin työnantajalle, ja konkreettisia parannusehdotuksia tuli kymmenittäin, Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALin varaluottamusmies Patrick Tiainen sanoo
Ammatin hallintaan panostettava enemmän
Tietosuojarajoitusten myötä osa ammatin hallinnan työkaluista on jäänyt pois. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että työnantaja ei ole esittänyt korvaavia vaihtoehtoja ammatin hallinnan ylläpitämiseksi.
Noin neljännes kyselyyn vastanneista päivystäjistä kokee oman ammatin hallinnan tason erittäin huonoksi tai huonoksi, lähes puolet kokee tason melko hyväksi.
– Tulokset osoittavat selvästi, että päivystäjät kaipaavat lisää työkaluja ammatin hallintaan. Tietosuojarajoitusten myötä työn tekeminen ja oman ammattitaidon ylläpitäminen on muuttunut, mutta työnantaja ei ole tarjonnut korvaavia keinoja ammatin hallintaan pois jääneiden tilalle, Tiainen toteaa.
Ammatin hallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi päivystäjistä 82 prosenttia kokee omien puheluiden kuuntelun tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. Lähes 60 prosenttia vastaajista haluaa mahdollisuuden seurata omia tehtäviään.
Vastaajista 84 prosenttia kokee parityöskentelyn ja myötäkuuntelun tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. Ammatin hallinnan kannalta päivystäjistä 90 prosenttia pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä myös säännöllisiä lukutunteja ja mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun esimerkiksi EDU:ssa
Ammatin hallinnan kehittämiseen esitettiin kymmeniä konkreettisia toimia. Useimmin mainitut toimenpide-ehdotukset olivat: oikeus seurata omia tehtäviä, omien puhelujen kuuntelu, tilannekuvan ylläpito päivystyssalissa, koulutus uusiin työkaluihin ja ohjeisiin sekä riittävästi aikaa perehtymiseen ja itsenäiseen opiskeluun. Lisäksi kaivattiin perehdytystä tietosuojalakien ja -asetusten sisällöistä päivystäjän oikeusturvan näkökulmasta.
Uupumisoireet yleisiä, vertaistuesta suurin apu
Lähes 40 prosenttia päivystäjistä on kokenut uupumisoireita viikoittain tai päivittäin viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämän lisäksi lähes 40 prosenttia vastaajista kokee työstä johtuneita uupumisoireita kuukausittain.
Pitkäaikaisen stressin kertymistä on havainnut yli puolet vastaajista (63 %). Päivystäjien liiallisesta kuormittumisesta oli huomannut merkkejä 95 prosenttia vastaajista.
Lähiesimiehen tuki ja palautteen saaminen nousivat esille kyselyssä. Noin 40 prosenttia vastaajista kokee, että oma esimies ei tue työssäjaksamista riittävästi. Yli 70 prosenttia päivystäjistä kokee, ettei saa palautetta työstään.
Apua työssäjaksamiseen päivystäjät saavat eniten vertaistuesta eli kollegalta (71 %). Toiseksi eniten apua haetaan jostain muualta (60 %). Noin neljännes vastaajista kokee saavansa apua työnantajan järjestämästä työnohjauksesta tai työpsykologilta.
Nykyinen työvuoromalli jakaa mielipiteitä. Puolet vastaajista kokee sen heikentävän työssäjaksamista, kun puolestaan reilu kolmannes on tyytyväinen nykyiseen työvuoromalliin.
Työkuormaa tasattava nykyisestä
Päivystäjistä lähes 80 prosenttia kokee nykyisen työkuorman raskaaksi tai melko raskaaksi. Noin puolet kyselyyn vastanneista päivystäjistä ilmoitti tehneensä liiasta kiireestä johtuvia virheitä työssään.
Henkilöstömäärän lisääminen nykyisestä koettiin välttämättömäksi, mutta ei riittäväksi toimenpiteeksi. Lähes 70 prosenttia vastaajista kannatti ehdotusta, että päivystäjälle tulevia puhelumääriä rajoitettaisiin suosituksella. Suosituksen ylittävien puheluiden osalta työnantaja velvoitettaisiin toimenpiteisiin, jotka vähentäisivät puhelujen kertymistä yksittäiselle päivystäjälle.
Päivystäjät esittivät 45 keinoa työkuorman mittaamiseen ja hillitsemiseen. Useimmin mainitut ehdotukset olivat: puhelumäärän ja viestien sekä puhelun keston mittaaminen sekä puhelun sisältöjen tarkastelu, lyhyemmät työvuorot ja parempi työvuorosuunnittelu sekä työn tauottaminen.
Myös vertaistuen saaminen koettiin tärkeäksi. Työ- ja siviilielämän yhteensovittamiseen ehdotettiin henkilöstöä osallistavaa ja nykyistä joustavampaa työvuorosuunnittelua.
– Liitto on kuullut päivystäjien huolen, ja esiin tuotuihin asioihin tartutaan. Kyselyn pohjalta luodaan toimenpideohjelma, joka esitetään työnantajalle. Kyselyn tuloksia työstetään myös HALin ja SPALin järjestämässä Hätäkeskusammattilaisten seminaarissa 23.–24. marraskuuta, Tiainen valottaa jatkotoimenpiteitä.
Lisätietoja:
• Luottamusmies Arto Pirttimäki ja varaluottamusmies Patrick Tiainen, Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HAL
• Edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin ja Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin lokakuussa 2022 toteuttaman jäsenkyselyn vastausprosentti oli 41.
