SPALin päättäjätutkimus kartoitti aluepäättäjien ja alueiden luottamushenkilöiden pelastustoimituntemusta sekä tyytyväisyyttä pelastuspalveluihin. Heikkenevät taloudelliset resurssit ja henkilöstön saatavuus aiheuttivat eniten huolta vastaajissa. Henkilöstö ja sen ammattitaito ovat pelastustoimen suurin vahvuus.
Syys-lokakuussa 2021 toteutettu kysely kohdistettiin alueiden keskuskaupunkien ja -kuntien, kuntayhtymien sekä maakuntaliittojen ja hyvinvointialueiden väliaikaishallinnon (vate) luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä kansanedustajille.
Päättäjät jakoivat SPALin kanssa saman huolen: Pelastustoimen alimitoitettu rahoitus ja operatiiviseen palvelutuotantoon kohdistuva henkilöstöpula. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi on pidettävä huolta alan vetovoimatekijöistä, kuten kilpailukykyisestä palkasta ja henkilöstön mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön. Pelastuspalvelut on oltava saatavilla yhdenvertaisesti alueilla.
Kyselyssä arvotettiin korkealle henkilöstön ammattitaito sekä palvelujen saatavuus ja palvelutaso, jotka on turvattava jatkossakin tulevilla hyvinvointialueilla.
Kyselyn aktiivisimmat vastaajat olivat kunnan- tai kaupunginvaltuustojen jäsenet (92%), kaupunginhallituksen jäsenet (31%) ja maakuntavaltuustojen (29%) jäsenet sekä kunnan tai kaupungin toimielinten edustajat (21%), muiden vastaajaryhmien osuuden jäädessä alle 10%:n.
Useimmat tunsivat pelastustoimen tehtävää jonkin verran
Vastaajat arvioivat tuntevansa hyvin pelastustoimen tehtävän. Yhdeksän kymmenestä arvioi tietävänsä tehtävän hyvin tai ainakin jonkun verran. Tavallisimmin tuntemus arvioitiin tasolle ”tunnen jonkin verran”.
Yhdeksän kymmenestä on tyytyväisiä alueensa pelastustoimen hoitoon yleisesti. Tyytyväiset vastaajat kokivat, että pelastustoimi vastaa tehtäviinsä luotettavasti. Tyytymättömyys liittyi tavallisimmin alueellisiin seikkoihin, kuten asemaverkostoon ja toiminnan organisointiin.
Henkilöstön osaaminen ja palvelujen saatavuus vahvuuksia
Pelastustoimen toimintaedellytyksistä asteikolla 1 – 5 arvioitaessa vahvuuksiksi nousivat pelastustoimen osaaminen, pelastuspalvelujen nopea saatavuus hädän hetkellä ja valmiudet toimia poikkeusoloissa.
Toimintaedellytyksiä heikentäviksi tekijöiksi arvioitiin puolestaan pelastus- ja ensihoitopalvelujen saatavuus eri asuinalueilla, henkilöstön palkkaus ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.
Miten päättäjät turvaisivat palvelutason?
Pelastustoimen vahvuuksina nähdään selkeästi osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Pelastustoimen toimintavarmuutta uhkaaviksi tekijöiksi mainittiin useimmin heikot taloudelliset resurssit, henkilöstön saatavuus ja välimatkoihin liittyvät asiat.
Pelastustoimen palvelutasoa vastaajat turvaisivat tavallisimmin tekemällä rakenteellisia uudistuksia (83 %), realisoimalla kunnan omaisuutta ja investointeja (29 %) ja korottamalla kunnallisveroja (21 %) alueilla.
”Harmillisen usein hyvinvointialueesta keskusteltaessa unohtuu, että sote-palveluiden lisäksi uudistus koskee myös pelastuspalveluita”.
Puolet päättäjistä ja luottamushenkilöistä arvioi, että paras taho järjestämään pelastustoimen palvelut on tuleva hyvinvointialue. Runsas kolmannes kannatti nykyistä järjestelmää ja 14 prosenttia vastaajista vastuuttaisi palvelut valtiolle.
Vastaajista lähes puolet ehdolle aluevaaleissa
Vastaajista 43 prosenttia aikoo asettua ehdolle aluevaaleissa. Kannastaan epävarmoja oli kolmannes vastaajista.
Kyselyssä tiedusteltiin vastaajan puolue-edustusta. Kysymykseen vastanneista 23% edusti sosiaalidemokraattista puoluetta, seuraavaksi suurimmat vastaajaryhmät olivat perussuomalaisen (21%) ja kansallisen kokoomuksen (17%) puolueen edustajat. Neljänneksi suurin vastaajaryhmä oli keskustapuolueen edustajat (13%). Muiden puolueiden edustajien vastausaktiivisuus jakaantui alle 10% osuuksiin.
Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä ja se kohdennettiin 2 550 päättäjälle. Kyselyyn vastasi 255 henkilöä, vastausprosentin ollessa 10. Tilaustutkimuksen SPALille toteutti Innolink Research.
