Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Sisäisen turvallisuuden toimijoiden tehtäviä ja tavoitteita vastaavat määrärahat tulisi selvittää parlamentaarisessa työryhmässä. Mikäli rahoitusta ei pystytä lisäämään, myös tavoitteita tulee tarkistaa, toteaa valtiovarainvaliokunta.

Linjaus määrärahoista tulisi tehdä pitkäjänteisesti vähintään yli kahden vaalikauden ajanjaksolle. Työryhmän tulisi laatia suunnitelma muun muassa pelastustoimen henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi.

Valtiovarainvaliokunta käsitteli rahoitusongelmaa lausunnossaan hallituksen antamasta sisäisen turvallisuuden selonteosta.

Valiokunta korostaa, että toimintaa on jatkossa pystyttävä kehittämään kokonaisvaltaisesti vakaalta rahoitukselliselta pohjalta, jotta varmistetaan strategisen suunnittelun tehokas toimeenpano ja resurssien kustannustehokas käyttö. Näin varmistetaan myös sisäisen turvallisuuden kehittyminen siten, että Suomi on tulevaisuudessa entistäkin turvallisempi maa.

Kuntien kannettava vastuunsa rahoitusvajeen täyttämisessä

Sisäministeriö on arvioinut, että pelastustoimen nykyisen järjestelmän osalta rahoitusvaje on noin 81 miljoonaa euroa. Vaje koostuu palvelutasopuutteista, varallaolojärjestelmän muutostarpeista sekä öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntakustannuksista ja kalustohankinnoista.

Sopimuspalokuntien rahoitusvaje on arvion mukaan 48,5 miljoonaa euroa, joka osittain sisältyy sisäministeriön laskelmaan.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että rahoitusvaje täytetään ennen sote- ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoa pelastuslaitosten rahoituksesta vastuussa olevien kuntien toimesta.

— Mahdollinen jäljelle jäävä vaje on huomioitava viimeistään siirtolaskelmassa hyvinvointialueiden käynnistysvuoden 2023 rahoituksessa, valiokunta lausuu.

Pelastajaopetukseen pysyvä lisärahoitus

Pelastustoimen toimintavalmiuden saattaminen pelastuslaissa säädetylle tasolle edellyttää selonteon mukaan pelastuslaitoksille noin 750 uuden päätoimisen henkilön ja noin 450 sopimuspalokuntalaisen lisäystä.

Valiokunta on tyytyväinen, että selonteossa on nostettu esiin myös koulutusjärjestelmän uudistaminen, mikä edellyttää Pelastusopiston määrärahojen korottamista. Väliaikaisella kehysrahoituksen lisäyksellä riittävän koulutusmäärän rahoitus on turvattu vuoteen 2022 saakka.

Vuodesta 2023 vuosittaisen pelastajatutkinnon suorittaneiden määrä tulee kaksinkertaistaa, mikä vaatii pysyvän lisärahoituksen, muistuttaa valiokunta.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta uudistettava

Hätäkeskuslaitoksen laadukkaiden palveluiden turvaaminen tarkoittaa selonteon mukaan henkilöstömäärän lisäämistä nykyisestä noin 40 henkilötyövuodella, mikä nostaa määrän sisäministeriön asettamalle 630 henkilötyövuoden minimitavoitetasolle.

Selonteossa esitetään myös hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen uudistamista vastaamaan tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin sekä määrällisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Myönnetyllä väliaikaisella kehysrahoituksen lisäyksellä koulutusmäärät ovat turvattuja vuoden 2022 loppuun. Tämän jälkeen kehystasoa on nostettava, jotta selonteon linjaus toteutuu.

Valiokunta painottaa, että panostuksia on tehtävä myös hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja riittävien opiskelijamäärien turvaamiseksi.