Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen uudelleen järjestäminen toteutetaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusta. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry on huolestunut henkilöstön asemasta ja pelastustoimen palvelutason säilymisestä uudistuksessa.

Sote-ministeriryhmän lakiesitys linjaa, että pelastustoimen järjestäisivät jatkossa hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Uusi lainsäädäntö ohjaisi pelastustoimen järjestämistä alueilla.

SPAL on esittänyt vuosi sitten kannanotossaan, että pelastustoimi on pidettävä rahoituksen ja pelastustoimen palveluiden järjestämisen osalta itsenäisenä maakunnissa. SPAL muistuttaa, että pelastustoimi ja sen henkilöstö eivät saa jäädä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisurakassa sivurooliin.

Kunnat ja jatkossa hyvinvointialueet kantavat päävastuun ihmisten palvelujen turvaamisesta. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on huolissaan kuntien kulukuurista ja yt-neuvotteluiden sumasta. Koronapandemian vaikutuksia talouteen ei pystytä tällä hetkellä arvioimaan tarkasti, mutta isku kuntataloudelle tulee olemaan merkittävä.

Jatkossa sekä epävarmuustekijät taloudessa että tulevat organisaatiomuutokset voivat heikentää pelastustoimen ja sen henkilöstön asemaa nykyisestä. SPAL vaatii, että maakuntien on kannettava työnantajavastuunsa ja huolehdittava pelastus- ja ensihoidon henkilöstöstä uudistuksessa. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työsuhteisiin on turvattava siirtymävaiheesta lähtien.

SPAL pitää uudistuksen tavoitteita yleisesti kannatettavana ja hyvinä. SPAL katsoo, että pelastustoimen järjestämislain tarjoama keinovalikoima ei ole kuitenkaan riittävä esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli tavoitteena on parantaa strategista johtamista, suorituskykyä ja ohjausta, edellyttäisi tämä leveämpiä hartioita ja suurempia alueellisia pelastuslaitoksia.  

Lisäksi tavoitteena olisi turvata pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis yhteys synergiaedun tuottamiseksi ensihoidossa. Pelastuslaitokset voisivat jatkossakin tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. SPALin näkemys on, että uusi lainsäädäntö ei tuo mitään muutosta nykytilaan, sillä pelastustoimi tuottaa maakuntauudistuksen jälkeenkin ensihoitoa vain, jos tästä erikseen sovitaan.

Uudistus tavoittelee valtion ohjauksen vahvistumista pelastustoimessa. SPAL näkee positiivisena, että valtakunnallinen ohjaus johtaisi toteutuessaan yhdenmukaisiin ja siten kansalaisille yhdenvertaisimpiin pelastustoimen palveluihin koko maassa sekä varmistaisi pelastustoimen kehittymisen toimialakokonaisuutena. Valitettavasti esitettyjen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta lakiesityksen tarjoamat keinot ovat tältä osin jääneet riittämättömiksi.

SPAL edellyttää, että sote-maakuntauudistuksessa ja pelastustoimen uudelleen järjestelyssä:

  • Henkilöstön asema on turvattava liikkeenluovutusperiaatteella. Henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä.
  • Pelastustoimen rahoitus on säädettävä tasolle, joka varmistaa pelastuslaitosten henkilöstöresurssit riittävälle tasolle.
  • Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työsuhteisiin on huomioitava sekä väliaikaishallinnon aikana että uudessa organisaatiossa.
  • Pelastuslaitosten itsenäinen asema ja riittävä rahoitus soten rinnalla on varmistettava.

Lisätietoja:

  • Järjestön johtaja Kim Nikula, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, puh. 040 716 1805, kim.nikula@spal.fi
  • Liittohallituksen puheenjohtaja Ilkka Mustakangas, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, puh. 040 096 3388, ilkka.mustakangas@spal.fi