TNS Kantarin tekemä ja Suomen Palomiesliiton teettämä tutkimus paljastaa, että suomalaiset haluaisivat nostaa palomiesten palkkoja. Ero palomiesten nykyisen lisättömän bruttopalkan ja suomalaisten olettaman palkan välillä on tuntuva, noin 1000 euroa.
Jopa 58 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että palomiesten palkkatasoa pitäisi pitkäjänteisesti nostaa. Suomalaiset arvioivat, että koulutetun täyspäiväistä työtä (42h/vko) tekevän palomiehen bruttopalkka kuukaudessa ilman lisiä olisi 3000 euroa. Palomiehille toivottiin kuitenkin selkeää korotusta palkkaan ja oikeudenmukaisena bruttopalkkana ennen lisiä pidettiin keskimäärin 3421 euroa kuukaudessa.
Todellisuudessa esimerkiksi Helsingissä täyspäiväiset palomiehet tienaavat ilman lisiä bruttona alle 2000 euroa kuukaudessa. Palomiehet saavat peruspalkan päälle lisiä, jotka vaihtelevat esimerkiksi osaamisen, iän ja työaikojen mukaan.
– Palomiesten ammattikuntaa arvostetaan suomalaisten keskuudessa, mutta sama arvostus ei näy palkkauksessa. Suomalaiset ovat nähneet ja ymmärtäneet palomiesten monipuolisen työnkuvan, mutta monille alan palkkaus tulee kovana yllätyksenä, sanoo Suomen Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.
Kun suomalaisilta kysyttiin, vastaako palomiesten palkkaus työn vaativuutta ja osaamista jopa 42 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida asiaa.
– Alhainen palkka ei vastaa palomiesten monipuolista työnkuvaa ja osaamista. Jo nyt on nähtävissä, että tietyillä paikkakunnilla muun muassa matala palkka aiheuttaa rekrytointiongelmia, Jaakkola sanoo.
Suomalaiset haluavat turvata pelastustoimen resurssit
Tutkimuksessa kysyttiin myös, voidaanko pelastuslaitosten toimintavalmiutta madaltaa, jos kustannuksia saadaan näin pienennettyä. Suomalaiset olivat selvästi tätä vastaan, 49 prosenttia on täysin eri mieltä ja 32 prosenttia jokseenkin eri mieltä.
Verovarojen käyttöä suunniteltaessa suurin osa vastaajista haluaisi priorisoida pelastusalaa. Samoin vastaajat pitivät tärkeänä, että palomiesten määrä pidetään riittävänä kaikissa olosuhteissa (61 prosenttia täysin samaa mieltä, 30 prosenttia jokseenkin samaa mieltä). Jyrkkä enemmistö vastaajista vastusti ajatusta, että palomiehiä voisi tarvittaessa säästösyistä vähentää (51 prosenttia täysin eri mieltä, 32 prosenttia jokseenkin eri mieltä).
– Viranomaiset tarvitsevat riittävät resurssit, jotta ne voivat jatkossakin tuottaa laadukasta ja nopeaa palvelua. Kyselyn perusteella suomalaiset tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että se on yhteiskunnan edun mukaista, Jaakkola sanoo.
Palomiehet ja ensihoitajat halutaan pitää yhdessä
Palomiehet ja ensihoitajat toimivat tiiviissä yhteistyössä ja jopa 87 prosenttia suomalaisista näki sen tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kaikkein vahvimmin asian tärkeyden kokivat ne vastaajat, jotka olivat joutuneet turvautumaan pelastuslaitoksen palveluihin.
Selvästi suurin osa suomalaisista koki myös, että pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden luoma synergiaetu pitää turvata myös mahdollisessa sote-uudistuksessa. Vastaajista 52 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 31 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Suomalaisista 76 prosenttia oli sitä mieltä, että laajemman osaamisen, sekä palomiehenä että ensihoitajana toimimisen, pitäisi myös näkyä palkassa.
TNS Kantarin tekemä ja Suomen Palomiesliiton teettämä tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1027 henkilöä, jotka edustavat maamme 15-74 –vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja medialle:
Pasi Jaakkola, edunvalvontajohtaja, Suomen Palomiesliitto SPAL ry, puh. 045 854 1989, etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi
Viestinnän yhteystiedot:
Tuula Kukonlehto, viestintäjohtaja, Suomen Palomiesliitto SPAL ry, puh. 0400 352 2709, etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi
TNS Kantarin tutkimus, Palomiesten palkat ja resurssit
