”Olen pelastussukeltaja, ja aloitin harrastamisen ulkomailla kirkkaissa vesissä. Se on aika erilainen maailma kuin Aurajoen mutapohja ja samea vesi. Kävin sukelluskurssin alun perin siksi, että saisin viran nopeammin, mutta taktiikkana se ei ihan toiminut. Jouduin odottelemaan virkaa useamman vuoden.
Vesi on itselleni mieluisa elementti. Siellä tulee kuitenkin vastaan kaikenlaista kaljapulloista kuolleisiin kaloihin ja irtonaisiin ruumiinosiin. Etenkin poliisin virka-aputehtäville joudumme lähtemään eri tavoin valmistautuneina, kun emme etsi enää eläviä henkilöitä. Se on toisaalta osa työtämme, ja pelastuslaitoksella on yleisesti hyvä tunnelma. Toiset tilanteet herättävät voimakkaampia tunteita kuin toiset, mutta paras jälkipurku tapahtuu työpaikan kahvipöydässä.
Sukeltajana itselläni on pääasiassa kolme asemaa, joissa työskentelen: Turun pääasema, Naantali ja Uusikaupunki. Kesäaikaan sukellustehtäviä on paljon, varsinkin Turussa.
Luottamustehtävissä olen yrittänyt pitää huolta, ettei ketään pompotella kohtuuttomasti asemalta toiselle. Yleensä uran alkuvaiheessa asemasiirtoja on selvästi enemmän kuin kokemuksen karttuessa. Aina välillä tulee tilanteita, joissa kysyn työkaverilta, onko tilanne hänen mielestään oikein ja haluaako hän, että puutun asiaan. Osa ei halua.
Tykkään pitää työkavereiden puolia ja taistella myös sellaisten asioiden eteen, joihin kaikki eivät jaksa nähdä vaivaa. Joitakin asioita on ehkä totuttu katsomaan läpi sormien. Itselleni työkavereiden puolustaminen on jo aika automaattista: pidän huolta omasta laumastani ja pyrin hahmottamaan kokonaiskuvan.”
Tero Suhonen
palomies, varaluottamusmies
Turun seudun palomiehet
<< Takaisin SPAL 30 vuotta -sivulle
