Helsingin kaupunki haluaa olla monimuotoisuuden johtamisen mallikaupunki. Kaupunki edistää avointa ja oikeudenmukaista työyhteisö- ja kaupunkikulttuuria, jossa jokainen sen työntekijä, helsinkiläinen ja yhteistyökumppani kokee olevansa osallinen ja arvostettu. Ikä, sukupuoli, kieli- ja kulttuuritausta, terveys, fyysiset ominaisuudet, perhesuhteet, elämäntyyli, osaaminen, kokemus, seksuaalinen suuntautuminen, arvot ja tarpeet – nämä kaikki vaikuttavat siihen, että olemme itse kukin erilaisia. Monimuotoisuus otetaan kaupungissamme huomioon erityisesti johtamiskäytännöissä ja kaikessa toiminnassa asiakkaan eli helsinkiläisen parhaaksi.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos toimii osana kaupungin organisaatiota. Sen tavoitteena on olla monimuotoisuusstrategian mukaisesti kaupunkilaisten näköinen laitos. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi kaupunki kiinnittää erityistä huomiota muunkielisten työntekijöiden uramahdollisuuksiin. Muunkielisillä työntekijöillä Helsingin kaupungin strategiassa viitataan henkilöihin, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kaupungin tavoitteena on, että muunkielisten määrä henkilöstössä lähenee heidän osuuttaan väestöstä. Vuoden 2020 alussa Helsingissä oli 107 671 ulkomaalaistaustaista, mikä tarkoittaa 16,5 prosentin väestöosuutta.

Helsingin Pelastuskoulu on osa Helsingin kaupungin pelastuslaitosta. Pelastuskoulu on määrätietoisesti pyrkinyt oppilasrekrytoinnissaan korostamaan sitä, että pelastajan ura sopii paitsi eri sukupuolten kuin myös erilaisten kieli- ja kulttuuritaustojen edustajille. Koulun viesti on jossain määrin onnistuneesti välittynyt myös hakijoille. Viiden viimeksi rekrytoidun kurssin opiskelijoista noin 15 prosenttia on ollut taustaltaan muunkielisiä. Naishakijoita pelastajaopinnot eivät ole valitettavasti samassa määrin onnistuneet houkuttamaan toistaiseksi.

Pelastuskoulu osa monimuotoista pääkaupunkia

Rekrytoinneissa ja rekrytointimainonnassa on onnistuneesti hyödynnetty koulun opiskelijajoukon monimuotoisuutta. Epäselvyyksien välttämiseksi on syytä korostaa, että kaikki kouluumme hakijat ovat pisteytettäessä ”samalla viivalla”. Pelastuskoulussa arvostetaan kielitaitoa, ja virallisella kielitutkinnolla hakija voi saada haussa myös lisäpisteitä.  

Monimuotoisuuden edistäminen on osa helsinkiläistä segregaation ehkäisyä. Monet ammatilliset koulutusalat ovat voimakkaan sukupuolittuneita. Sukupuolen mukainen segregaatio tarkoittaa sukupuolten välistä eriytymistä, eriyttämistä ja epätasapainoa. Koulutuksessa se ilmenee tavallisimmin siten, että lapset ja nuoret valitsevat eri oppiaineita ja koulutusaloja sukupuolensa perusteella. Tällainen koulutuksen segregaatio on Suomessa valitettavasti erittäin jyrkkää.

Yhteiskunnallisella segregaatiolla tarkoitetaan puolestaan eri väestöryhmien alueellista eriytymistä. Seuraavaksi eniten segregaatiota synnyttävänä tekijänä ovat eriytyneet tulot ja kotitalouksien rakenne. Urbaanissa kontekstissa segregaatio on tilanne, jossa jonkin vähemmistöryhmän asukkaat eivät jakaudu tasaisesti asuinympäristöön suhteessa muihin asukkaisiin. Maailmalla segregaatiosta on aiheutunut vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, joita olemme joutuneet seuraamaan mediasta. Suomi on valtaosin vielä onneksi välttynyt tältä. 

Segregaation vastakohdaksi määritellään sosiaalinen koheesio. Sosiaalisella koheesiolla tarkoitetaan yhteiskunnan sisäistä eheyttä. Koheesio rakentuu eri osa-alueista, joita ovat yhteiset arvot, kansalaiskulttuuri, sosiaalinen järjestys ja kontrolli, sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen pääoma sekä solidaarisuus ja paikallinen identiteetti.

Yhteiset päämäärät ja tavoitteet sekä yhteiskunnallinen aktiivisuus ovat osa kansalaiskulttuuria ja koheesiota. Monimuotoisuuden johtamisessa sosiaalinen koheesio on ensisijaista. Helsingin Pelastuskoulussa haluamme edistää alan arvojen ja Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti tätä helsinkiläistä koheesiota omalla toiminnallamme.

Kirjoittaja on Helsingin Pelastuskoulun rehtori, FT, KM, Master of Security Matti Waitinen, joka on toiminut Pelastuskoulun rehtorina 20 vuotta.