Hiljattain julkaistu Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt -opas korvaa vuonna 2009 julkaistun aikaisemman osittain vanhentuneen oppaan. Opasta yhteistyössä kirjoittaessa on moni tärkeä asia korostunut entisestään.

Työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen yhdessä eri toimijoiden kanssa on toimintaa, josta hyötyvät kaikki, ennen kaikkea työntekijä itse, työantaja sekä laajemmassa yhteydessä koko yhteiskunta. Kaikkien työntekijöiden, erityisesti aloilla, joissa on paljon terveydellisiä riskitekijöitä, tulisi voida työskennellä ilman pelkoa terveyden tai turvallisuuden menettämisestä. Tämä on haasteellista alalla, jossa työtehtäviin kuuluu muiden turvallisuudesta huolehtiminen.

Uudistetussa oppaassa painotetaan entisestään koko työuran aikaisia ennakoivia toimia, jotka edistävät pelastushenkilöstön terveyttä ja toimintakykyä. Työterveyshuollon toteuttama pelastushenkilöstön terveyden ja toimintakyvyn seuranta on yksi oleellinen osa työkykyä edistävää toimintaa, ja osa laajempaa työura-ajattelua sekä työkykyjohtamista pelastuslaitoksissa.

Mikä työ- ja toimintakyky?

Työ- ja toimintakykyyn kuuluu monia elementtejä. Työkykyä ei voida tarkastella pelkästään sairauslähtöisesti. Työkyvyllä tarkoitetaan laajasti henkilön fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä terveyden ja ammattitaidon muodostamaa kokonaisuutta suhteessa työn ja työympäristön vaatimuksiin. Työkykyyn vaikuttavat myös monet muut yksittäiseen henkilöön liittyvät ominaisuudet, kuten arvot ja asenteet sekä kyky hallita työtä ja kehittyä työn muutosten ja vaatimusten mukana.

Ihmisten elämässä tapahtuu työuran aikana paljon työn ulkopuolelta tulevia asioita. Ne vaikuttavat kuormittumiseen, työtehtävissä suoriutumiseen ja työtehtävistä palautumiseen. Miten nämä elementit voidaan työterveysyhteistyössä huomioida? Se voi olla haasteellista erityisesti, jos työterveyshenkilöstö vaihtuu usein, eikä esimerkiksi pitkän ajan seurantaa pääse syntymään. Hyviä tilaisuuksia kokonaisvaltaisen näkemyksen rakentamiseen ovat työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset sekä vastaanottokäynnit.

Oppaassa korostetaan kautta linjan työolosuhteiden ja kuormitustekijöiden hyvää tuntemusta sekä fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös psyykkisten ja kognitiivisten tekijöiden merkitystä pelastushenkilöstön terveyteen ja työkykyyn.

Pelkkä arvio ei riitä – ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus auttavat

Vaikka työkykyä ei voida tarkastella pelkästään sairauslähtöisesti on tilanteita, joissa terveydentila varsin yksiselitteisestikin rajoittaa tai estää osallistumasta tiettyihin pelastustoimen tehtäviin. Painotamme, että työkykyarvion johtopäätöksissä tulee huomioida sairauden ennuste sekä se, missä määrin hoidolla ja kuntoutuksella voidaan ylläpitää tai palauttaa työkykyä.

On hyvä huomata, että työ ei ole pelkästään riskitekijöitä sisältävää toimintaa, vaan työn tekeminen ja työyhteisöön kuuluminen edistävät terveyttä ja voimavaroja. Monelle pelastusalan toimijalle on kunnia-asia pystyä toimimaan työssä eläkeikään saakka. Työssä jaksaminen ja jatkaminen tulisikin ottaa huomioon esimerkiksi työvuorojen ja työtehtävien suunnittelussa. Päivittäisen työn kuormittavuuden huomioimisen tarkoituksena on edistää henkilöstön työ- ja toimintakykyä ja ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä ja erityisesti työhön liittyvää sairastamista.

Opas esimerkki toimivasta yhteistyöstä

Tämän oppaan kokoaminen on ollut oiva esimerkki yhteistyön merkityksestä pelastushenkilöstön työkyvyn ylläpidossa. Oppaan kokoavaa työtä ohjasi ohjausryhmä, jossa oli edustajia ammattiliitoista JHL ja SPAL, SSPL:stä, pelastuslaitosten johdosta ja työterveyshuollosta. Monista asioista keskusteltiin perusteellisesti ja kaikilla toimijoilla oli selkeästi mielessä yhteinen tavoite: työkykyinen ja hyvinvoiva pelastushenkilöstö. 

Oppaaseen kirjoittivat sairausryhmäkohtaisia osioita Suomen pelastustyön vaatimuksia tuntevat erikoislääkärit. Oppaassa kuvataan näkemys siitä, miten työterveysseurannan ja muiden työkykyä ja työturvallisuutta edistävien toimien tavoitteet saavutetaan mahdollisimman oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Uutuutena opas sisältää oman osion vesisukelluksen työterveysseurannasta ja terveysvaatimuksista. Vastaavaa suomenkielistä ohjeistusta pelastushenkilöstön vesisukelluksesta ei aiemmin ole ollut käytössä.

Yksiselitteisiä ohjeita aivan kaikkiin tilanteisiin ei kuitenkaan ole mahdollista antaa. Olemme kuvanneet erilaisia toimintamalleja ja suuntaviivoja pelastushenkilöstön terveyttä, toimintakykyä ja työturvallisuutta edistävän toiminnan käytännön toteuttajille. Koska pelastustoimintaan sisältyy kiinteästi työturvallisuusnäkökulmia ja altistumista haitallisille tekijöille, oppaassa on myös osio henkilönsuojainten ja suojavaatteiden valinnasta.

Pyrimme siihen, että kaikkialla Suomessa pelastushenkilöstön työkyvystä huolehdittaisiin perustuen samoihin tietoihin. Toivomme oppaan kuluvan monien eri toimijoiden käsissä. Se on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tietoa pelastusalan työn ominaispiirteistä, työn asettamista toimintakyvyn ja terveyden vaatimuksista ja arviointikäytännöistä sekä keinoista edistää työ- ja toimintakykyä. Opas on suunnattu erityisesti työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille sekä myös työsuojeluhenkilöstölle, pelastuslaitosten henkilöstölle sekä pelastushenkilöstön työ- ja toimintakyvystä kiinnostuneille. Oppaan sisältö koskee niin ammattipelastajia kuin sopimuspalokuntien henkilöstöä.

Blogin kirjoittaja on apulaisylilääkäri, LT Aki Vuokko Työterveyslaitokselta ja oppaan toimittamiseen osallistunut työryhmä.

Linkki ilmaiseen e-kirjaan: Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140128/TTL_978-952-261-862-7.pdf

Toimittajat: Aki Vuokko, Anne Punakallio, Teemu Paajanen, Sirpa Lusa