Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan julkaiseman kuntapäättäjäbarometrin mukaan kunnissa on työvoimapula. Barometriin vastanneista kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenistä 42 prosenttia kertoi, ettei hakijoita ole ollut riittävästi avoimiin vakansseihin.

Henkilöstövaje kuormittaa erityisesti sosiaali- ja terveysalaa, opetustoimea sekä teknistä sektoria. Viimeiseen ryhmään kuuluu muun muassa pelastustoimi. Pelastustoimen suorituskykyhankkeen edustajat arvioivat, että pelastustoimessa olisi tarve 700 pelastusalan ammattilaiselle lähitulevaisuudessa. Hätäkeskuslaitoksessa on ollut krooninen henkilöstövaje jo useamman vuoden ajan. Hätäkeskuslaitoksen edustaja arvioi, että hätäkeskuksissa olisi välitön tarve 40 päivystäjätutkinnon suorittaneelle ammattilaiselle.

Suomen pelastusalan ammattilaisia eivät kyselyn tulokset yllättäneet, sillä SPAL on vuosikausia varoittanut henkilöstövajeesta ja vaatinut koulutuskapasiteetin lisäämistä ja työelämän laatutekijöiden nostamista organisaatioiden strategisiksi keskeistavoitteiksi.

Nyt kun olemme tunnistaneet toimialoillamme korjattavan ilmiön, olisi korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin. Ensimmäiseksi tulisi ottaa käyttöön valtakunnallinen tilastointijärjestelmä. Tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen pitäisi olla itsestään selvyyksiä 2020-luvulla. Turvallisuuskriittisen organisaation tilannekuva ei voi rakentua postitettavien kyselykirjeiden tai lähetettävien Exceleiden varaan – markkinoilla on tarjolla lukuisa määrä modernimpia vaihtoehtoja.

Toiseksi tulisi kartoittaa työelämän laatutekijöitä ja työhyvinvointia (Quality of Working life). Miten henkilöstö viihtyy organisaatiossa? Miten poistamme tai vähennämme niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat henkilöstön kuormittumista tai turhautumista? Tähän saadaan vastaus, kun toteutetaan työhyvinvointi- ja työelämän laatu -kyselyjä säännöllisesti. Kyselyiden tekeminen ei korjaa yhtään epäkohtaa tai ilmiötä, ellei asioita käsitellä avoimesti ja yhteistoiminnassa työpaikoilla.

Kolmanneksi tulisi pitää huolta henkilöstön työsuhde-eduista. Työnantajan houkuttavuutta kiristyvässä työmarkkinatilanteessa ei paranna se, että henkilöstön palkkakehitystä joudutaan edistämään oikeusistuimissa tai vastaus palkkavaatimuksiin on aina sama – ei ole rahaa.

Erityisesti pitkään jatkuneissa kriisitilanteissa, kuten koronapandemia, pitäisi etulinjan auttajia (palomiehet, ensihoitajat, hätäkeskuspäivystäjät, sairaanhoitajat, lähihoitajat, poliisit, opettajat jne.) palkita virka- ja työehtosopimuksen mahdollistamalla tulospalkkiolla.

Edellä mainitut asiat eivät korjaannu itsestään. Tarvitsemme poliittisen päätöksentekijän strategisen tahtotilan ilmaisun ja ylimmän johdon vahvaa strategista johtamistaitoa, jotta henkilöstövajeen kehityskulkuun saadaan muutosta aikaan systemaattisesti ja järjestelmäperusteisesti.

Hyvät poliittiset päättäjät ja työnantajan edustajat, pidetään huolta toimialojen houkuttelevuudesta!


Blogin kirjoittaja Kim Nikula työskentelee Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa järjestön johtajana.