Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Toukokuusta syyskuun loppuun kestävä lomakausi on alkanut ja suurta sijaisten joukkoa odotetaan pelastuslaitoksille. Tänä vuonna sijaisten saatavuudessa on ollut ongelmia. Kolme neljästä SPALin jäsenyhdistyksestä raportoi, ettei heidän pelastuslaitokseen ole saatu tarvittavaa määrää sijaisia.

Muutamissa laitoksissa on ollut merkittäviä rekrytointiongelmia. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sijaistarve olisi noin 70 henkilöä, mutta kesäksi saatiin palkattua vain noin 30 palomiestaustaista kesätyöntekijää.

Sijaisten löytyminen on ollut suuri haaste pelastustoimessa. Sen sijaan ensihoitoon kesätyöntekijöitä on löytynyt varsin hyvin. Pelastuslaitokset tuntuvatkin olevan houkuttelevia työpaikkoja ensihoitajille.

Pelastuslaitokset paikkaavat palomiessijaisten puutetta lisäämällä ensihoitajien määrää kesän ajaksi. Pääsääntöisesti ensihoitajilla ei ole pelastusalan koulutusta, joten he eivät voi työskennellä pelastustoimen tehtävissä. Palomiehille ei puolestaan riitä kesän aikana paikkoja ensihoitoyksiköissä.

Kesän ajan monilla alueilla palomiehet tekevät ”palomiehen” työt ja ensihoitajat tekevät ”ensihoitajien” työt. Joku voi todeta, että näinhän sen pitäisi ollakin.

Tilanne on erikoinen, kun pelastuslaitokset palkkaavat ensihoitajia, jotta selviävät pelastuslain edellyttävistä tehtävistään. Taloudellisesti toiminta ei ehkä ole täysin kestävällä pohjalla, sillä monin paikoin ensihoitajan palkka on palomiehen palkkaa suurempi.

Tänä vuonna kärjistynyt sijaisten saatavuusongelma on osa isompaa kehityskaarta. Kelpoisuusehdot täyttävistä palomiehistä on pula ja jatkossa ongelma pahenee. Palomiesten eläköityminen, varallaolojärjestelmien alasajo ja aluehallintovirastojen antamat toimintavalmiuden korjausvaateet lisäävät merkittävästi pelastustoimen henkilöstön tarvetta.

Kyse ei ole pelkästään palomiespulasta. Palomiesten määrän lisääntyessä tarvitaan henkilöstöä myös esimiestasolle ja päällystöön.

Pelastuslaitokset tai sisäministeriö eivät ole havainneet ongelmaa ajoissa, eivätkä ryhtyneet riittäviin korjaustoimiin. Varautuminen on pelastustoimen perustyötä, jota sisäministeriön tulisi koordinoida. Pelastusalan varautuminen oman henkilöstön tarpeeseen on pettänyt pahasti.

Pelastusopisto ja Helsingin pelastuskoulu eivät nykyisillä kursseillaan täytä alan henkilöstötarvetta. Opiskelijoiden määrän lisäys tuo helpotusta vasta muutaman vuoden kuluttua. Jotain muuta on siis keksittävä, ja pian.

Blogin kirjoittaja Pasi Jaakkola työskentelee Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa edunvalvontajohtajana.