Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Työskenteletkö salissa tai kentällä 24/7-työssä? Hyvä. Siinä tapauksessa koulutusuudistus koskettaa myös sinua. Koulutusuudistus on yksi isoimpia uudistuksia alalla vuosikymmeniin, ja sen vaikutukset ulottuvat kauas sinun ja minun eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.

Koulutusjärjestelmää uudistetaan sen takia, että maailma meidän ympärillämme on muuttunut. Toimintaympäristöstä on tullut kompleksisempi, ja muun muassa teknologia on ottanut nopeita harppauksia. Uusia yhteiskunnallisia uhkia on tunnistettu ja ilmastonmuutos näkyy arjessamme.

Koulutusjärjestelmää on uudistettu edellisen kerran yli 30 vuotta sitten. Pelkkä päivitys tähän päivään ei kuitenkaan riitä. Meidän tulee miettiä, millaista koulutus ja oppiminen on vuosina 2040 – 2050.

Katse tiukasti tulevaisuuteen

Tulevaisuusskenaarioiden muodostaminen on vaikeaa, mutta sitä on lähdetty hahmottamaan kolmesta näkökulmasta: millaista on tulevaisuuden työ, mitkä ovat tulevaisuuden osaamisvaatimukset ja mitä tiede sekä data sanovat asiasta. Koulutusjärjestelmällä ei tarkoiteta yksittäistä kurssia tai sen sisältöä, vaan koko laajaa kehikkoa, jonka ympärillä koulutus toimii. Mitkä ovat meidän alamme tutkinnot? Mille koulutustasolle tutkinnot asettuvat? Kuinka koulutus toteutetaan, ja mitkä ovat koulutuksen kustannukset?

Koulutusuudistuksella luodaan perusteet hätäkeskus- ja pelastusalan perustutkinnoille sekä lisä- ja täydennyskoulutukselle. Tällä hetkellä työryhmässä pohditaan millaista hätäkeskuspäivystäjän koulutus olisi. Miten sopimuspalokuntalaisten koulutus saadaan osaksi koulutusjärjestelmää, ja kuinka alan monimuotoisuus, kansainvälisyys ja TKI-toiminta saataisiin huomioitua paremmin osana koulutusta.

Joustavaa, jatkuvaa ja osaamisperusteista oppimista

Meidän tulee luoda pohja jatkuvalle oppimiselle. Se tarkoittaa sitä, että sinulla on mahdollisuus opiskella ja oppia koko sen ajan, kun olet työelämässä. Ei ole enää sellaista maailmaa, jossa ammattiin valmistumisen jälkeen ei enää opiskeltaisi mitään. Uusia ohjeita, vempaimia ja vaatimuksia tulee koko ajan lisää, mikä tarkoittaa, että osaamista pitää jatkuvasti päivittää ja hankkia myös lisää.

Tärkein taito 2020-luvulla onkin oppimaan oppiminen. Oppiminen syntyy uteliaisuudesta. Lisäksi opiskelu ja uusien asioiden oppimisen raja liukenee: on tutkintoon johtavaa koulutusta, täydennyskoulutusta, työssäoppimista ja myös arkioppimista, joka tapahtuu joka päivä kentällä tai salissa vapaamuotoisesti puheissa ja teoissa.

Meidän tulee luoda alalle sellainen koulutusjärjestelmä, joka joustaa työelämän muuntuvissa osaamistarpeissa. Käytännössä tämä tarkoittaa järjestelmän moduulimaista rakennetta. Joustava koulutusjärjestelmä ja alan osaamisenhallinnan periaatteet mahdollistavat sen, että pääset kehittymään uralla, pystyt siirtymään uusiin tehtäviin sekä pystyt luomaan uudenlaisiakin urapolkuja.

On hyvä asia, että meillä on erilaista osaamisia ja erilaisia osaamisyhdistelmiä. Esimerkiksi yhdistelmä kestävää kehitystä ja pelastustoimea on voinut kuulostaa aikanaan oudolta yhdistelmältä, mutta nyt se on jo kovaa valuuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten näkyessä esimerkiksi lisääntyneinä tulvina ja myrskyinä.

Yksi tärkeä asia on osaamisperusteisuus. Osaaminen tulee laajasti tunnistaa ja tunnustaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun osaat jo jonkun asian, olet suorittanut asiasta opintoja tai tehnyt sitä työksesi, osaamisesi tunnistetaan, ja saat siitä hyväksiluvun (AHOT).

Opiskelemaan mennään hankkimaan sellaisia taitoja, joita ei vielä osaa. Tässä vaaditaan vielä isoja muutoksia, etenkin asenteiden osalta, sillä kaikkea ei tarvitse opettaa tai opetella alusta asti. Muutos on kuitenkin mahdollista, ja se on jo tehty muun muassa ammattikouluissa muutama vuosi sitten.

Kilpailukykyinen koulutus on alan vetovoimatekijä

Jo nyt alalla on pulaa henkilöstöstä. Pula tulee syvenemään väestöennusteiden mukaan huomattavasti 2030 jälkeen, kun väestö vanhenee ja syntyvyys laskee.

Koulutusuudistuksella pyritään vastaamaan siihen, että hätäkeskus- ja pelastusala olisi aidosti vetovoimainen ja houkutteleva vaihtoehto, kun kilpailemme muiden alojen kanssa osaavista tekijöistä. Huomaa, että kaikki alat kärsivät työntekijäpulasta, ei vain meidän alamme. Pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee 100 000 uutta ihmistä 10 vuoden sisällä.

Meidän tulee varmistaa, että opiskelu hätäkeskus- ja pelastustoimen alalla on aidosti kiinnostavaa ja mielekästä, ja tarjoaa uusia haasteita alalla jo oleville ja houkuttelee niin nuoria kuin alanvaihtajia. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia, josta pitää olla kiinnostunut ja siitä pitää puhua.

SPALin Turvallisuuden tekijät -blogin kirjoittaja Susanna Sankala toimii projektipäällikkönä sisäministeriössä.

Koulutusuudistuksen uutiskirje ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Voit tilata sen https://intermin.fi/ajankohtaista/uutiskirjeet

Koulutusuudistushanketta voi seurataTwitterissä aihetunnisteilla #koulutusuudistus #hätäkeskustoiminta #pelastustoimi tai sisäministeriön verkkosivuilta https://intermin.fi/hankkeet/pelastustoimen-ja-hatakeskustoiminnan-koulutusuudistus 

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusta uudistetaan. Tällä hetkellä selvitetään tulevaisuuden toimintaympäristön ja työnkuvan vaatimuksia koulutukselle. Vuoden 2022 aikana tehdään esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista, koulutuksen organisoinnista sekä rahoituksesta. Tämän jälkeen tehdään päätökset koulutusjärjestelmän uudistuksista ja valmistellaan uudistusten toteutus. Uudistuneen koulutusjärjestelmän on tarkoitus käynnistyä vuonna 2025.