Päihteet, mielenterveysongelmat ja yleinen paha olo purkautuvat väkivaltana ja sen uhkana valitettavan usein myös ensihoitajiin ja ensihoitotyötä tekeviin palomiehiin. SPALin jäsenilleen toteuttaman ensihoidon väkivaltakyselyn mukaan yli 80 % oli kokenut työssään väkivalta- tai uhkatilanteita useita kertoja.  Väkivalta ilmenee tappouhkauksina, teräaseella uhkailuna, aggressiivisena käytöksenä, ja myös fyysisenä päälle käymisenä.

Vastauksissa nousi esille työnantajan rooli väkivallan kitkennässä ja kokemusten jälkihoidossa. Yhtä lailla peräänkuulutettiin päättäjien ja yhteiskunnan vastuuta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ensihoitajat ja palomiehet toivovat sekä parempaa oikeusturvaa että kovempia rangaistuksia väkivallan teoista.

Alan liitot ovat vedonneet ensihoitopalveluissa työskentelevien jäsentensä työturvallisuuden puolesta jo pitkään. SPAL, Ensihoitoalan liitto SEHL sekä mukaan liittynyt Tehy aloittivat väkivallan vastaisen työnsä vaatimalla rikoslain muutosta jo edellisen hallituksen aikana 2018. Tänä vuonna joukkoon liittyi Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL.

Päättäjät ja lainsäätäjät eivät ole vielä vastanneet ensihoitajien työturvallisuushaasteeseen järjestöjen vaatimuksista huolimatta. Myöskään asiasta eduskunnassa vuosina 2018 ja 2020 tehdyt lakialoitteet eivät ole johtaneet lainsäädännön muutoksiin.

Väkivaltaongelma on ensihoidossa maailmanlaajuinen ja siihen on jo puututtu muualla. Esimerkiksi Iso-Britanniassa säädettiin vuoden 2018 lopulla laki, joka ankaroitti ambulanssi- ja pelastushenkilöstöä kohtaan suunnatusta väkivallasta annettavia rangaistuksia. Ruotsissa sinivilkkuyhteisöön eli poliisin, palomiehiin ja ensihoitajiin kohdistuneet vakavat hyökkäykset ovat olleet suuri huolenaihe. Tämän vuoden alussa astui voimaan lakimuutos, joka kovensi huomattavasti rangaistuksia väkivallan tekijöille.

Suomessa julkista valtaa käyttävän virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Oikeusjärjestelmässä on linjattu, että ensihoitotehtävissä ei käytetä julkista valtaa, joten säännöstä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ei sovelleta ensihoidossa edes viranhaltijoiden osalta.

Ensihoidon työtehtävissä toimivia kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä rangaistaan pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön mukaisesti. Käytössä on sama lainkohta ja rangaistusasteikko, jolla rangaistaan esimerkiksi taksitolpparähinöistä. Koska ensihoidon tehtävissä väkivalta on lisääntynyt ja entistä vakavampaa, on rikoslain rangaistusasteikko ja lainsäädännön suoja nykytilanteessa riittämätön.

Liitot luovuttivat yhteisen kannanoton ensihoidon työturvallisuuden puolesta oikeusministeri Henrikssonille marraskuun alussa järjestetyssä vaikuttajatilaisuudessa. Tervehdyksessään oikeusministeri totesi kyselyn tulosten olevan pysäyttäviä ja jokaisen väkivallan teon ja uhkailun olevan väärin. Liittojen kannanotto toimitettiin myös sisäministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön.

Oikeusministeri nosti esille ministeriössä valmistelussa olevan lakiesityksen, jossa laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen rikos, jos se kohdistuu henkilöön työtehtävissä. Valmisteilla oleva lakimuutos ei kuitenkaan sinällään antaisi uusia työkaluja tuomioistuimille rangaistuksien määräämiseen.

Rikoslakia on päivitettävä väkivallan teon rangaistavuuden osalta vastaamaan nykytilannetta. Ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvasta väkivallasta tulee langettaa tuomiot, kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta jo tehdään. Oikeusministeri lupasi perehtyä tältä osin rikoslain muutosmahdollisuuksiin ministeriön virkamiesten kanssa.

Rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoidon arvostuksen ja yleisen oikeustajun, mutta myös yleisen turvallisuuden kannalta. Väkivalta pitää tunnistaa ja tunnustaa ilmiönä. Sen kitkemiselle pitää löytyä yhteiskunnassa myös lainsäädännöllisiä keinoja. Päivittämällä lainsäädäntö vastaamaan tätä päivää ja ensihoidon väkivallan kokemusta kentällä, päättäjät antaisivat yhteiskunnallisen viestin: auttajien ei tarvitse kokea työssään väkivaltaa ja sen uhkaa missään muodossa.

Blogin kirjoittaja Tuula Kukonlehto työskentelee Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa viestintäjohtajajana.