”Olen valmistunut pelastajaksi vuonna 2006. Tein kymmenen vuotta töitä palomiehenä, minkä jälkeen lähdin suorittamaan alipäällystötutkintoa. Nyt työskentelen paloesimiehenä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla.
Kun työskentelin vielä palomiehenä, saimme hälytyksen huoneistopalosta. Kolmikerroksisen kerrostalon rappukäytävässä oli tehty ilkivaltaa ja sytytetty lastenrattaat palamaan. Samaan aikaan ylimmän kerroksen asunnossa oli ovi auki, ja palo levisi nopeasti sinne. Kävi ilmi, että asunnossa oli noin nelivuotias lapsi yksin sisällä, ja hänen vanhempansa olivat talon pihalla.
Kun saavuimme paikalle, lapsi istui ikkunalaudalla. Onneksi meillä oli paljon kalustoa mukana, joten saimme nostolava-auton ja hyppytyynyn paikalle nopeasti. Samaan aikaan osa porukasta lähti savusukeltamaan asuntoon. Tilanne oli todella sekava, mutta lapsi saatiin pelastettua.
Tämä tilanne osoitti, ettei rappukäytävässä tulisi paloturvallisuuden vuoksi säilyttää lastenrattaita tai mitään muutakaan ylimääräistä.
Itselleni opettavaisinta aikaa urallani olivat ne seitsemän vuotta, jotka työskentelin Helsingin pelastuslaitoksen lääkäriyksikössä. Silloin tein puolet vuorosta työtä paloautossa ja puolet lääkäriyksikön ambulanssissa.
Minusta SPALin aktiivina parasta on saada tehdä työtä yhteisten asioiden eteen ja viedä jäsentemme viestiä eteenpäin. Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta suunta on oikea.”
Pekka Pajala
puheenjohtaja, paloesimies
Helsingin palomestari- ja paloesimiesyhdistys