Hyvinvointialueen säästövelvoite heikentää pelastustoimintaa Etelä-Savossa. Alueen pelastustoimen palvelutasopäätöstä ollaan muuttamassa, mutta muutoksen taustalla eivät ole alueelliset riskit, vaan taloudelliset syyt.
Lain mukaan alueen pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia. Myös poikkeusolojen toiminta tulee huomioida palvelutasomäärittelyssä.
Etelä-Savossa pelastuspalvelun toimintaa leikataan 13 henkilötyövuoden verran. Pelastuslaitoksen mukaan pelastustoiminnan työvuorovahvuus heikkenee niin, että työvuorossa on kaksi henkilöä vähemmän koko alueella.
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL huomauttaa, että palvelutasopäätöksen tulee perustua ajantasaisiin riskiarvioihin, jotta se vastaa alueen todellisia tarpeita. Henkilöstövahvuuksien muutoksia ei voi tehdä pelkästään säästötarpeen vuoksi.
– Paloasemilla on oltava riittävästi koulutettua henkilöstöä, joka kykenee pelastamaan ihmishenkiä ja ehkäisemään onnettomuuksia. Liikenneonnettomuudet, tulipalot ja luonnonkatastrofit ovat arkipäiväisiä uhkia, joita ei voi poistaa kirjoituspöydän takaa tehtävillä päätöksillä, SPALin vt. järjestön johtaja Pasi Jaakkola sanoo.
Kun onnettomuus tapahtuu, pelastajien on päästävä paikalle nopeasti. Henkilöstövähennykset voivat viivästyttää apua tai pahimmassa tapauksessa apu jää kokonaan saamatta.
– Kun säästöt ohjaavat päätöksiä, on vaarana, että pelastustoimen valmiutta heikennetään paitsi pienillä paloasemilla myös suurten kaupunkien asemilla, kuten Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa, toteaa luottamusmies Ari Kokkola Mikkelin vakinaisista palomiehistä.
Sopimuspalokunnat eivät voi korvata päätoimisten palomiesten muodostamaa välitöntä lähtövalmiutta onnettomuuksiin. Aluehallintovirasto on jo aikaisemmin huomauttanut pelastuslaitosta savusukelluskelpoisen henkilöstön puutteista.
Etelä-Savon pelastuslaitos on tunnistanut uusiksi riskeiksi esimerkiksi laajat tartuntatautiepidemiat, tietotekniikan häiriöt ja kyberhyökkäykset, kemikaali- ja ympäristöonnettomuudet sekä sotilaallisen uhkan. Uudet ja monimuotoiset riskit korostavat, kuinka tärkeää on ylläpitää riittävää pelastustoimen henkilöstövalmiutta.
– Nykyisessä maailmantilanteessa pelastustoimesta leikkaaminen on lyhytnäköistä. Panostusten tulee olla uudenlaisten kriisien ja uhkatilanteiden ennakoinnissa ja varautumisessa myös meillä Etelä-Savossa, Kokkola sanoo.
SPAL edellyttää päättäjiltä ratkaisuja, joilla pelastustoiminta turvataan haastavassakin taloustilanteessa. Kansalaisten avunsaanti ja yhteiskunnan kriisivalmius on varmistettava, eikä henkilöstöön kohdistuvilla säästöillä saa vaarantaa pelastustoimen suorituskykyä.
Etelä-Savon aluevaltuusto käsittelee pelastustoimen palvelutasopäätöstä kokouksessaan 11. joulukuuta.
